Selitetty: Tšadin kriisi, miksi Ranska on jumissa Sahelin kansakunnassa

Entinen Ranskan siirtomaa on nyt lännen tärkein etuvartio, joka taistelee islamistisia militantteja vastaan ​​Sahelin alueella - Saharan ja Sudanin savannin välisellä laajalla alueella.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron, keskellä, tukena edesmenneen Tšadin presidentin Idriss Debyn poika Mahamat Idriss Deby, vasemmalla, saapuu osallistumaan edesmenneen Tšadin presidentin Idriss Debyn valtion hautajaisiin N'Djamenassa Tšadissa perjantaina 23. huhtikuuta , 2021. (AP)

Viime viikolla Tšadin pisimpään toiminut presidentti Idriss Déby kuoli vammoihinsa rintamalla kapinallisryhmittymän FACT:n (Front for Change and Concord in Chad) kanssa.

Pian tämän jälkeen Tšadin hallitus ja parlamentti hajotettiin, jotta Débyn pojan Mahamat Idriss Débyn johtama sotilasneuvosto voi hallita seuraavat 18 kuukautta. Siirtoa on kritisoitu laajalti, mutta armeija lupaa vapaat ja demokraattiset vaalit siirtymäkauden jälkeen.

Entinen Ranskan siirtomaa on nyt lännen tärkein etuvartio taistelussa islamistimilitantteja vastaan ​​Sahelin alueella – Saharan ja Sudanin savannin välisellä laajalla alueella. Ranskalla on edelleen vahva sotilaallinen läsnäolo alueella, ja se on tukenut Débyä taistelussa poliittisia vastustajia ja liittolaisia ​​vastaan. Ranska on kuitenkin pyrkinyt irtautumaan alueesta aina Keski-Afrikan tasavallan vuoden 2013 kapinasta lähtien. Débyn kuoleman myötä tämä ei ehkä ole helppo ulospääsy.

Tšadin presidentti Idriss Deby kuoli vammoihinsa yhteenotoissa kapinallisten kanssa maan pohjoisosassa, armeijan tiedottaja ilmoitti valtion televisiossa 20. huhtikuuta 2021. (AP)

Perjantaina Débyn valtion hautajaisissa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, ainoa läsnä oleva länsimaiden valtionpäämies, istui uuden valtionpäämiehen Mahamat Idriss Débyn vieressä. Ranska on puolustanut Tšadin armeijan valtaamista, ja Macron kehotti sotilashallitusta edistämään vakautta, osallisuutta, vuoropuhelua ja demokratian siirtymistä. Ranskan motiivi ei ole luoda demokratiaa, vaan juuri tarpeeksi vakautta, jotta se vetää joukkonsa alueelle.

Mikä on Ranskan sotilaallinen läsnäolo alueella?

Sotilaallisten operaatioiden motiivina Sahelin maissa on taistella islamistisia ryhmiä vastaan, seurata poliittisia tavoitteita ja kouluttaa tulevia Afrikan johtajia. Tšad on ollut Ranskan tehokkain ja vakain Sahelin liittolainen näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Tällä hetkellä Ranskalla on lähes 5 100 ranskalaissotilasta ja kehittynyttä sotilaskalustoa Sahelin alueella Ranskan operaatioon Barkhane, joka alkoi vuonna 2014 johtaa terrorismin vastaisia ​​operaatioita Sahelin alueella. Joukot ovat pysyvästi Tšadissa. Pelkästään vuonna 2020 Ranska käytti 1,1 miljardia dollaria operaatio Barkhaneen.

Ranska sanoo, että sen tavoitteena on auttaa Sahelin valtioita säilyttämään alueellinen koskemattomuus ja estää Ranskaa ja länttä uhkaavien islamististen ryhmien nousu.

Ranska on antanut valtavasti sotilaallista ja tiedustelupalvelua Tšadille vuosien ajan, myös silloin, kun se on lähettänyt joukkoja ja hävittäjiä lykkäämään Libyan ja Sudanin hyökkäystä. Se ylläpitää edelleen sotilastukikohtia myös Tšadin rajakaupungeissa.

Miksi Ranska haluaa ulospääsyn?

Ranskan sotilaallinen läsnäolo alueella on melko korkea. Suurin osa länsimaista, jotka tarjoavat sotilaallista tukea Ranskalle Sahelin alueella, pyrkivät leikkaamaan joukkojaan ja sotilaallista arsenaaliaan. Tänä vuonna Saksa kieltäytyi lähettämästä lisää joukkoja lisäoperaatioihin alueella. Yhdysvallat, jonka suurin osa Afrikassa olevista joukoistaan ​​on sijoitettu Saheliin, pyrkii myös vähentämään joukkojaan.

Operaatio Barkhanesta on sen alusta lähtien tullut surullisen kuuluisa siviilikuolemista ja säännöllisistä aseellisista hyökkäyksistä ja miinojen räjähdyksistä. Sahelin alueen siviilit ovat vihamielisiä ulkomaisia ​​joukkoja kohtaan, jotka eivät ole onnistuneet suojelemaan heitä.

Macronin oma suosio on saanut iskun Ranskassa kymmenien ranskalaisten sotilaiden kuolemantapausten ja erittäin korkeiden kustannusten vuoksi. Arviolta 2 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan, ja useimmat tulevat nyt Eurooppaan hakemaan turvaa.

Miksi Ranska ei ole päässyt eroon?

Ranska on tietoinen siitä, että jos se vetää joukkonsa pois, se loisi turvallisuustyhjiön ja kotijoukot ja YK:n rauhanturvaoperaatiot eivät pysty ylläpitämään operaatioita ja taistelemaan yksin. Se, mitä Ranska ja sen liittolaiset ovat saavuttaneet, menetetään.

Terrorismin torjunta on vaikeutunut, koska korkea köyhyys, työttömyys ja väestönkasvu helpottavat jihadistien ja islamististen ryhmien rekrytointia lisää joukkoja.

Sahelin maat, erityisesti Tšad, ovat olleet suurelta osin haluttomia investoimaan inhimilliseen kehitykseen ja rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen diplomaattisin keinoin. International Crisis Groupin mukaan Tšadin puolustusmenot ovat vähintään 30 prosenttia sen vuosibudjetista. 30-vuotisen hallituskautensa aikana Déby ei investoinut tarpeeksi Tšadin yhteiskunnan tai talouden rakentamiseen, ja kansakunta on tällä hetkellä YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä 187:ssä 189 maasta.

Déby pysyi itsevaltaisena koko ajan ja rajoitti vakavasti henkilökohtaista vapautta, tukahdutti vastustajia ja tukahdutti erimielisyydet. Hänen oman poikansa johtama uusi hallitus ei todennäköisesti ole kovin erilainen.

Vahvin erimielisyys, jota Tšad kohtaa kotimaassa, on FACT, joka on vastustanut sotilaallista luovutusta ja on vannonut jatkavansa vihollisuuksia. FACTin tiedottaja kertoi Reutersille, että he suunnittelevat matkaa pääkaupunkiin N'Djamenaan ja ovat lähettäneet Tšadiin lähes 400-450 ajoneuvoa, jotka kuljettavat tuhansia sotilaita.

Tiedottaja lisäsi, että FACT ei pyrkinyt valtaamaan, vaan vakiinnuttamaan demokratian ja parantamaan sosiaalipalveluja. Tšadissa esiintyy kasvavaa huolta väkivallasta ja epävakaudesta, mikä voi johtaa mahdollisiin humanitaarisiin ja pakolaiskriiseihin.

Macaron on sanonut, että hän ei suvaitse mitään hyökkäystä Tšadiin.

Nandini Mahajan on harjoittelija osoitteessa indianexpress.com

Jaa Ystäviesi Kanssa: