Selitettiin: Mitä kiistaa Ranskan uusi turvallisuuslaki aiheuttaa?

Viikoittaiset mielenosoitukset, joita pidetään takaiskuna vuoden 2022 alussa uudelleenvalintaan pyrkivälle presidentti Emmanuel Macronille, ovat olleet väkivaltaisia, ja mielenosoittajat ovat rikkoneet näytteiden ikkunoita ja polttaneet ajoneuvoja.

Mies pitää kädessään julistetta, jossa lukee 'Elä kyllä, selviää ei' mielenosoituksen aikana Pariisissa. (AP Photo/Francois Mori)

Toisena viikonloppuna peräkkäin Pariisia ovat järkyttäneet katuprotestit sen jälkeen, kun hallitus esitteli parlamentissa kiistanalaisen turvallisuuslain, joka pyrkii lisäämään poliiseille valtaa ja suojaa.

Viikoittaiset mielenosoitukset, joita pidetään takaiskuna vuoden 2022 alussa uudelleenvalintaan pyrkivälle presidentti Emmanuel Macronille, ovat olleet väkivaltaisia, ja mielenosoittajat ovat rikkoneet näytteiden ikkunoita ja polttaneet ajoneuvoja. Viime lauantaina (28. marraskuuta) yli 46 000 ihmistä kokoontui pääkaupunkiin protestoimaan kiistanalaista lainsäädäntöä vastaan.

Presidentti Emmanuel Macronin ajamaa lakiehdotusta vastustavat kansalaisoikeusjärjestöt, toimittajat ja siirtolaisaktivistit.

Mitä ehdotetulla lailla pyritään saavuttamaan?

Lakiehdotuksen kolme kiistaa aiheuttanutta pykälää koskevat poliisin mahdollisuutta järjestää maa- ja ilmamassavalvontaa ja samalla rajoittaa poliisien kuvaamista.

Ehdotetun maailmanlaajuisen turvallisuuslain 21 ja 22 artiklat sallivat poliisin ja santarmit (puolisotilaalliset joukot) käyttää vartalokameroita ja droneja kansalaisten kuvaamiseen ja tallennetun materiaalin suoratoiston komentoasemalle. Seuraa Express Explainedia Telegramissa

Pykälän 24 mukaan rangaistaan ​​poliisioperaatiossa toimivan poliisin tai puolisotilaallisen virkamiehen kasvokuvan tai minkä tahansa muun tunnistekuvan julkaisemisesta, jos levittäminen tapahtuu tarkoituksena vahingoittaa hänen fyysistä tai henkistä koskemattomuutta. Rangaistus rikoksesta on vankeutta enintään 1 vuosi, jonka enimmäissakko on 45 000 euroa.

Mitä uuden lain vastustajat sanovat?

Uutta lakia vastustajat ovat arvostelleet sitä, että poliisi on reagoinut mielenosoituksiin viime vuosina, erityisesti sen jälkeen, kun Keltaisten liivien mielenosoitukset 2018 . Raporttien mukaan saman liikkeen aktivisteilla oli myös merkittävä rooli lauantain mielenosoituksissa.

Toimittajat ja ihmisoikeusryhmät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että 24 artikla vaikeuttaisi julkisten tapahtumien kuvaamista ja poliisin väkivaltatapausten tallentamista, mikä vaikeuttaisi virkailijoiden saattamista vastuuseen. Sen sanamuotoa on myös kritisoitu avoimeksi, ja toimittajat ovat huolissaan siitä, kuinka tuomioistuimet tulkitsevat termiä vahingoittaa.

Kriitikot ovat korostaneet kahta tapausta poliisin ylilyönnistä viikon sisällä marraskuun lopussa, jotka herättivät kansallista huomiota, ja heidän mukaansa ne olisivat jääneet ilmoittamatta, jos lakiehdotus olisi ollut voimassa.

Ensimmäinen tapahtui 23. marraskuuta, kun Ranskan poliisi oli raivaamassa väliaikaista siirtolaisleiriä Pariisin keskustassa. Videomateriaalilla osoitti, että poliisit käyttivät mellakkakilpiä ihmisten työntämiseen ennen kyynelkaasun käyttöä, ja joidenkin nähtiin jahtaavan siirtolaisia ​​sivukaduilla. Pariisin pormestari Anne Hidalgo kutsui tapausta mahdottomaksi hyväksyä ja syytti poliisia julmasta ja suhteettomasta voimankäytöstä. Myös Ranskan tavallisesti kovapuheinen sisäministeri Gérald Darmanin kutsui videoita järkyttäviksi.

Toinen video, joka ilmestyi 26. marraskuuta, osoitti poliisien hakkaavan mustaa miestä suljettujen ovien takana useiden minuuttien ajan, mikä sai Macronin sanomaan, että videon kuvat häpeävät meitä.

Kansalaisvapauksien ryhmät ja vasemmistopuolueet ovat kutsuneet lakiesitystä autoritaariseksi ja tarpeettomaksi ja vaativat, että nykyiset lait riittävät suojelemaan poliiseja.

Mitä lakiesityksen kannattajat ovat sanoneet?

Macronin hallitus on korostanut, että se ei aio kohdistaa lehdistönvapauksia ja että uuden lain tarkoituksena on suojella poliiseja ja heidän perheitään verkossa tapahtuvalta trollailulta ja häirinnältä heidän ollessaan viran ulkopuolella.

Laki on saanut Macronin keskustalaisen La République en Marche -puolueen (LaRem) lisäksi kannatusta maan konservatiivisilta puolueilta, mikä mahdollistaa sen, että se hyväksyttiin helposti 24. marraskuuta kansalliskokouksessa, Ranskan parlamentin alahuoneessa. Ranskan senaatti, jota hallitsevat konservatiivit, äänestäisi tammikuussa lakiehdotuksesta.

Älä missaa Explained | Ranskan monimutkainen suhde islamiin ja Macronin viimeaikaiset huomautukset

Erityisesti analyytikot ovat osoittaneet ranskalaisten äänestäjien siirtymistä oikealle, erityisesti viimeaikaisten terrori-iskujen, mukaan lukien opettaja Samuel Patyn lokakuun mestaus ja Nizzan puukotushyökkäys, jälkeen. Bloombergin raportin mukaan hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan 58 prosenttia vastaajista kannatti uutta turvallisuuslakia.

Tarkkailijat sanovat myös, että Macron, joka kuvailee politiikkaansa ei oikeistoksi eikä vasemmistoksi ja joka kuului sosialistipuolueeseen vuoteen 2009 asti, on yrittänyt yhä enemmän houkutella oikeistolaisia ​​äänestäjiin, etenkin ennen vuoden 2022 alussa pidettäviä presidentinvaaleja.

Toinen kiistanalainen oikeudellinen toimenpide, niin kutsuttu antiseparatismin laki, jota Macron ehdottaa, on nähty osana tätä suuntausta. Lakiesitys, jolla pyritään hillitsemään islamilaista radikalismia, on määrä esittää parlamentille joulukuussa, ja siinä suunnitellaan useita toimenpiteitä, mukaan lukien kouluopetuksen uudistukset sen varmistamiseksi, että muslimilapset eivät keskeydy, moskeijoiden ja saarnaajien tiukempi valvonta sekä aiheutti huolta muslimien keskuudessa Ranskassa.

Jaa Ystäviesi Kanssa: