Selitetty: Ranskan monimutkainen suhde islamiin ja Macronin viimeaikaiset huomautukset

Muslimimaiden johtajat ja kansalaiset ovat hyökkäyksen kohteena Ranskan presidenttiä vastaan ​​hänen islamia ja sekularismia koskevien kommenttien seurauksena. Katsaus Ranskan monimutkaiseen suhteeseen islamiin.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron. (Tiedostokuva)

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin lausunnot islamista ovat asettaneet Ranskan vastakkain useiden islamilaisen maailman maiden kanssa. Katso mitä hän sanoi ja miksi:

Miksi monet muslimimaailman maat ovat vihaisia ​​Ranskalle?

Ranskalla on pitkä ja monimutkainen suhde islamiin ja sen 5 miljoonaan muslimikansalaiseen (hieman alle 9 prosenttia sen väestöstä).

16. lokakuuta, kun 18-vuotias tšetšeenipakolainen Ranskassa mestattiin opettaja Samuel Paty , 47, päivää sen jälkeen, kun hän oli näyttänyt karikatyyrejä profeetta Muhammedista opiskelijoilleen, presidentti Macron sanoi: Jatkamme... Puolustamme vapautta, jota opeitte niin hyvin, ja tuomme maallistumista. Hän sanoi, että Ranska ei luopuisi sarjakuvista, piirustuksista, vaikka muut perääntyisivät.

Päiviä ennen Patyn murhaa Macron oli pitänyt kiistanalaisen puheen. Hän julisti, että islam on uskonto, joka on kriisissä nykyään kaikkialla maailmassa, jota vaivaavat radikaalit kiusaukset ja kaipuu uudelleen keksitylle jihadille, joka on toisen tuhoaminen.

Hän puhui islamistisesta separatismista maan sisällä ja tarpeesta vastustaa sitä tasavallan sääntöjen ja arvojen avulla, rakentaa islamin ranskalainen versio, valistuksen islam, joka integroisi Ranskan muslimikansalaiset paremmin ranskalaiseen elämäntapaan. . Ranskalainen sekularismi ei ollut ongelma, hän sanoi. Se oli tietoinen, teoretisoitu, poliittis-uskonnollinen hanke, joka toteutuu toistuvina poikkeamia tasavallan arvoista, usein johtaa vastayhteiskunnan muodostumiseen ja jonka ilmentymiä ovat koulunkäynnin keskeyttäminen, urheilun ja kulttuuriyhteisön käytännöt, jotka ovat tekosyy opettaa periaatteita, jotka eivät ole tasavallan lakien mukaisia. Se on indoktrinaatiota periaatteidemme, naisten ja miesten välisen tasa-arvon, ihmisarvon kieltämisen kautta.

Macron kutsui sitä yritykseksi luoda rinnakkaisjärjestys, nostaa muita arvoja, kehittää toista yhteiskuntaorganisaatiota, joka on aluksi separatistinen, mutta jonka lopullisena tavoitteena on ottaa hallinta haltuunsa. Ja tämä saa meidät hylkäämään sananvapauden, omantunnonvapauden ja oikeuden jumalanpilkkaan.

Puhe ja Macronin lausunnot Patyn tappamisen jälkeen ovat olleet raivostutti monia islamilaisia ​​maita , jossa Turkki ja Pakistan ottavat johtoaseman Ranskan islamofobian presidentin tuomitsemisessa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, jolla on pitkäaikainen riita Ranskan ja Marcronin kanssa – Kyproksen kaasuvarannoista, Nagarno Karabahista sekä Libyan ja Syyrian sodista – kyseenalaisti Macronin mielenterveyden puheen jälkeen. Useat islamilaiset maat ovat ilmoittaneet boikotoivansa ranskalaisia ​​tuotteita. Napsauta seurataksesi Express Explainedia Telegramissa

Poliisiviranomaiset tutkivat opettajan mestausta Pariisissa 16. lokakuuta. (AP Photo/Michel Euler)

Mikä on ranskalainen sekularismin määritelmä?

Macronin huomautukset toivat esiin vaikeudet, joita Ranska on kohdannut sovittaessaan yhteen tiukasti tulkittua sekularismiaan muslimikansalaisten lisääntyvän uskonnollisen identiteetin vahvistamisen kanssa ja kuinka Ranska itse on muuttunut näkemyksessään islamista.

Ranskalainen sekularismi eli laicite ei näe uskonnolle sijaa julkisessa sfäärissä. Tällä tavalla se on päinvastoin kuin Intia on harjoittanut sekularismiaan. Vuosien varrella laitiitti on ollut vastakkainasettelu monien Ranskan maahanmuuttajaryhmien, mukaan lukien sikhien, uskonnollisten käytäntöjen kanssa. Mutta suurimmat yhteenotot ovat liittyneet sen muslimikansalaisiin, jotka muodostavat suurimman muslimiryhmän Euroopassa, ennen kuin Saksassa on neljä miljoonaa turkkilaista muslimia. Suurin osa tämän päivän ranskalaisista muslimeista syntyi Ranskassa, ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien jälkeläisiä entisistä ranskalaisista siirtokunnista Pohjois-Afrikassa. Ranskan perustuslaki edellyttää, että kansalaisuutta hakevien on sitouduttava integraatioon. Mutta tämä on osoittautunut vaikeaksi.

Macron myönsi puheessaan, että Ranskan suhtautumisessa tähän haasteeseen on ollut puutteita. Hän myönsi, että maa ei ollut käsitellyt ongelmallisen Algerian sodan perintöä. Hän sanoi myös, että Ranskan hallitusten oli kannettava syy muslimiyhteisöjen gettoimiseen eri puolilla maata ja olosuhteiden luomisesta radikalisoitumiselle.

Vain muutama tuhat voi olla radikalisoituneita islamisteja, mutta Ranskan ongelmallinen suhde islamiin on ilmennyt monin tavoin – vuoden 2005 mellakoissa Pariisin banlieusissa, esikaupunkigetoissa, joihin siirtolaiset suljettiin; kieltäytyi laisiitin perusteella sallimasta musliminaisten käyttää hijabia julkisissa tiloissa; vuoden 2010 burkakielto. Vuonna 2011 Charlie Hebdon sarjakuvat saivat aikaan vihaisia ​​reaktioita islamilaisessa maailmassa, mutta ranskalaisilla on oikeus jumalanpilkkaamiseen absoluuttisena yksilönvapaudena, joka on yhtäläinen niille, jotka haluavat loukata Jeesusta Kristusta, kuin niille, jotka pilkkaavat islamia. Tätä pidetään ranskalaisena elämäntapana – johon kuuluu myös kielen osaaminen sekä laisitteen noudattaminen.

Lue myös | Selitetty: Mikä selittää kehotukset 'boikotoida Ranskaa' muslimimaailmassa?

Macronin kiistanalainen puhe hyvissä ajoin ennen Patyn murhaa; niin mikä sen laukaisi?

Murhat Charlie Hebdon toimistossa tammikuussa 2015, ilmeisesti kostaakseen profeetta Muhammedin sarjakuvien julkaisemista, olivat käännekohta Ranskalle. Sitten marraskuussa tuli sarja koordinoituja terrori-iskuja Pariisissa ja esikaupunkialueella, joka järisytti koko maailmaa. Hyökkäyksiin kuuluivat itsemurhapommitukset, ammuskelut jalkapallostadionilla, joukkoampuminen kahviloissa ja ravintoloissa sekä toinen joukkoampuminen ja panttivankien ottaminen teatterissa. Euroopassa Ranska oli maa, jossa Irakissa ja Syyriassa ISISiin lähti eniten kansalaisia ​​vuosina 2014–2015.

Joten vaikka Macronin islamia koskevalla kannanotolla on todellinen perustuslaillinen perusta - kuten laicite vaatii - se on myös poliittinen välttämättömyys. Tällä hetkellä yksikään ranskalainen poliitikko ei usko, että hänellä on varaa sivuuttaa näiden tapahtumien vaikutus Ranskan kansalliseen elämään. Charlie Hebdon murhaajien oikeudenkäynti alkoi viime kuussa, viisi vuotta hyökkäyksen jälkeen, ja monille Patyn tappaminen oli jatkoa Charlie Hebdoa vastaan ​​tehdylle terrori-iskulle.

Macron, joka kuvailee politiikkaansa ei oikeistoksi eikä vasemmistoksi – hän kuului sosialistipuolueeseen vuoteen 2009 asti – menee presidentinvaaleihin vuoden 2022 alussa. Oikeisto Marine La Pen, jonka hän voitti vuoden 2017 vaaleissa, on johtanut syytettä. Macronia vastaan, koska se ei ole ryhtynyt tarpeeksi ankarasti islamismia vastaan. Viime vuonna Macron teki muutoksia maahanmuuttolakiin sillä perusteella, että sitä käytettiin väärin.

Macron on myös julkistanut kiistanalaisen separatismin vastaisen lain islamilaisen radikalismin tukahduttamiseksi ja joka on määrä esittää parlamentissa joulukuussa. Siinä suunnitellaan useita toimenpiteitä, mukaan lukien kouluopetuksen uudistukset sen varmistamiseksi, että muslimilapset eivät keskeydy, moskeijoiden ja saarnaajien tiukempi valvonta, ja se on aiheuttanut huolta Ranskan muslimien keskuudessa.

Presidentin puheet osoittivat, kuinka pitkälle Ranska on kulkenut 11. syyskuuta 2001 World Trade Centerin kaksoistorneihin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Kun Le Monde julisti, että olemme kaikki amerikkalaisia ​​tänään, Jacques Chirac, silloinen Ranskan presidentti, oli piirtänyt maansa tuen Yhdysvaltojen terrorismin vastaiselle sodalle.

Ranska enemmän kuin mikään muu lännen maa tiesi vaaroista, jotka liittyvät koko uskonnon ja terrorismin sekoittamiseen, ja oli huolissaan siitä, että Yhdysvallat voisi päätyä siihen. Se lähetti joukkoja Afganistaniin, mutta vastusti äänekkäästi Irakin hyökkäystä. Kun Yhdysvaltain presidentti George W Bush ja Britannian pääministeri Tony Blair painostivat YK:ta tukemaan suunniteltua hyökkäystä, Ranskan ulkoministeri Dominique Villepin vetosi kiihkeästi sitä vastaan ​​YK:n turvallisuusneuvostossa.

Hän sanoi, että Ranskan omasta arviosta saatavilla olevista tiedustelutiedoista mikään ei anna meille mahdollisuutta luoda […] yhteyksiä, joita Yhdysvallat loi Irakin Saddam Husseinin hallinnon ja al-Qaidan välille. Toisaalta meidän on arvioitava kiistanalaisten sotilaallisten toimien vaikutus tähän suunnitelmaan. Eikö tällainen väliintulo omiaan kärjistämään yhteiskuntien, kulttuurien ja kansojen välistä kahtiajakoa, terrorismia ruokkivaa jakautumista?

Älä missaa Explained | Miksi kaikki muut paitsi Kazakstan ovat järkyttyneitä Boratin jatko-osasta?

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran painetussa painoksessa 28. lokakuuta otsikolla 'Ranska, Emmanuel Macron ja Islam'.

Jaa Ystäviesi Kanssa: