Selitetty: Mitä Beed-satovakuutusmalli Maharashtra tavoittelee?

Vuonna 2016 lanseerattu lippulaiva PMFBY vakuuttaa maatilan tappiot vaikeiden sääilmiöiden varalta. Maanviljelijät maksavat palkkiosta 1,5–2 %, ja loput valtio ja keskushallinto.

Viljelijöille alhainen palkkioaste ja suhteellisen kunnollinen kattavuus tekevät järjestelmästä houkuttelevan.

Maharashtran pääministeri Uddhav Thackeray tapasi tiistaina pääministeri Narendra Modin ja pyysi häntä ottamaan osavaltion laajuisesti käyttöön satovakuutusjärjestelmän Pradhan Mantri Fasal Bhima Yogna (PMFBY) Beed-mallin.

Miten vakuutusjärjestelmä toimii?

Vuonna 2016 lanseerattu lippulaiva PMFBY vakuuttaa maatilan tappiot vaikeiden sääilmiöiden varalta. Maanviljelijät maksavat palkkiosta 1,5–2 %, ja loput valtio ja valtio. Se on valtion maatalousministeriöiden toteuttama keskusjärjestelmä keskeisten ohjeiden mukaisesti.

Viljelijöille alhainen palkkioaste ja suhteellisen kunnollinen kattavuus tekevät järjestelmästä houkuttelevan. 1 300 rupian vakuutusmaksulla voi vakuuttaa hehtaarin soijapapua 45 000 rupiaan. Ennen vuotta 2020 järjestelmä oli valinnainen viljelijöille, joilla ei ollut lainoja vireillä, mutta pakollinen lainansaajaviljelijöille. Vuodesta 2020 lähtien se on ollut valinnainen kaikille maanviljelijöille. Maharashtrassa vuosien varrella useammat maanviljelijät, jotka eivät ole lainan saaneet, ovat ilmoittautuneet, vaikka se oli heille vapaaehtoista.

Yhteensä 422 000 000 maanviljelijää maassa oli ilmoittautunut järjestelmään maksaen 3 018 miljoonan rupiaa (vain viljelijöiden osuus) ja vakuuttaen 328 000 hehtaaria vuosina 2019–2020. Tähän mennessä 184,9 lakh kehystäjät ovat vastaanottaneet 20 090 rupian arvoisia vaateita (Fasal Bhima Yogna -verkkosivuston mukaan; joitain kharif-vaatimuksia ei ole vielä viimeistelty.)

Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi

Miksi valtio haluaa muutoksia?

Jo ennen kuin Shiv Sena -NCP-Congress hallitus nousi valtaan, Maharashtrassa nostettiin ääniä tarpeesta muuttaa järjestelmää. Tohtori Anil Bonde, silloinen osavaltion maatalousministeri, oli järjestänyt maanviljelijöiden avoimen kuulemisen, jossa äänekkäimmät äänet järjestelmää vastaan ​​kuuluivat BJP:n kannattajilta. Korvausten käsittelyn viivästyminen, paikallisten sääilmiöiden tunnistamatta jättäminen ja korvausvaatimusten tiukat ehdot olivat yksi huolenaihe. Toinen valitus koski vakuutusyhtiöiden väitettyä voittoa.

Maharashtran tapauksessa, jossa maanviljelijät ovat pääasiassa riippuvaisia ​​monsuunisateista kastellakseen satoaan, järjestelmä osoittautui pian kannattamattomaksi vakuutusyhtiöille, koska niiden oli suoritettava korkeat maksut. Kuten taulukosta näkyy, maksut olivat joinakin vuosina lähellä perittyä vakuutusmaksua tai ylittivät sen, mikä johti tappioihin vakuutusyhtiöille

Millaisen Beed-mallin osavaltion hallitus haluaa toteuttaa?

Kuivuudelle alttiilla Marathwadan alueella sijaitseva Beedin alue on haaste mille tahansa vakuutusyhtiölle. Viljelijät ovat toistuvasti menettäneet satoa joko sateiden epäonnistumisen tai rankkasateiden vuoksi. Korkeiden maksujen vuoksi vakuutusyhtiöt ovat kärsineet tappioita. Osavaltion hallituksella oli vaikeuksia saada tarjouskilpailuja järjestelmän toteuttamiseksi Beedissä.

Kharif-kaudella 2020 toteutusta koskevat tarjouskilpailut eivät saaneet yhtään tarjousta. Joten osavaltion maatalousministeriö päätti muokata piirin ohjeita. Valtion ylläpitämä Indian Agricultural Insurance Company toteutti järjestelmän. Uusien ohjeiden mukaan vakuutusyhtiö kattaa 110 % peritystä vakuutusmaksusta varauksin. Jos korvaus ylittää tarjotun kattavuuden, osavaltion hallitus maksaisi siltasumman. Jos korvaus olisi pienempi kuin peritty vakuutusmaksu, vakuutusyhtiö pitää 20 % summasta käsittelykuluina ja korvaa loput valtiolle.

Viime kharif-kaudella Beed raportoi 803,65 miljoonan rupian premium-keräyksen (viljelijöiden osuus oli 60,82 miljardia ja loput valtio ja keskushallinto). Kharif-korvausvaatimukset olivat 8,61 miljoonaa rupiaa, joten vakuutusyhtiöt maksoivat valtiolle 6341,41 miljoonan rupian vakuutusmaksun vähennettyään 160,63 miljoonan rupian käsittelykulut.

Normaalina aikana, jolloin maanviljelijät raportoivat minimaalisista tappioista, osavaltion hallituksen odotetaan saavan takaisin rahaa, joka voi muodostaa korpuksen seuraavan vuoden järjestelmän rahoittamiseksi. Osavaltion hallituksen olisi kuitenkin kannettava taloudellinen vastuu äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamista tappioista.

Miksi hallitus vaatii sitä koko valtiolle?

Syy siihen, miksi Maharashtra ajaa tätä järjestelmää, on se, että useimpina vuosina korvaus- ja vakuutusmaksusuhde on alhainen, ja vakuutusmaksu maksetaan yritykselle. Beed-mallissa yrityksen tuloksen odotetaan pienenevän ja osavaltion hallitus saisi toisen rahoituslähteen. Korvaussumma voi johtaa pienempään valtion varaukseen seuraavalle vuodelle tai auttaa rahoittamaan siltasumman maksamista satovuoden sattuessa. Viljelijöille tästä mallista ei kuitenkaan ole suoraa hyötyä.

Mahdollisuudet mallin käyttöönotolle tällä kharif-kaudella vaikuttavat vähäisiltä. Jäljellä on kysymyksiä siitä, kuinka osavaltion hallitus aikoo nostaa ylimääräisen summan ja miten takaisin maksettava määrä hallinnoidaan.

Jaa Ystäviesi Kanssa: