Selitettiin: Miten Intian Israelia ja Palestiinaa koskeva politiikka on kehittynyt ajan myötä?
Intian YK:n turvallisuusneuvoston lausunnossa etsitään tasapainoa sen vanhojen suhteiden Palestiinaan ja kasvavien suhteiden välillä Israeliin. Jäljitetään Intian matka maailman vanhimman konfliktin läpi Nehrun vuosista Modin hallintoon.

Intian pysyvä edustaja YK:ssa T S Tirumurti antoi maanantaina huolellisesti laaditun lausunnon YK:n turvallisuusneuvoston avoimessa keskustelussa kärjistymisestä. Israelin ja Palestiinan välinen väkivalta , joka pyrkii säilyttämään tasapainon Intian historiallisten siteiden Palestiinaan ja sen kukoistavien suhteiden välillä Israeliin.
Lausunto, joka on ensimmäinen Intian aiheesta antama, näyttää epäsuorasti pitävän Israelia vastuussa nykyisen väkivallan kierteen käynnistämisestä sijoittamalla sen alkunsa Itä-Jerusalemiin Gazasta. Pyyntö, että molemmat osapuolet pidättäytyisivät yrityksistä muuttaa yksipuolisesti olemassa olevaa status quoa, mukaan lukien Itä-Jerusalemissa ja sen lähialueilla, näyttää olevan viesti Israelille sen siirtokuntapolitiikasta.
Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi
Lausunto korosti myös sitä, että historiallista status quoa Jerusalemin pyhissä paikoissa, mukaan lukien Haraml al Sharif / Temppelivuori, on kunnioitettava. Jordanin hallinnoima sivusto on arvostettu sekä islamissa että juutalaisuudessa. Juutalaisia palvojia ei päästetä sisälle, mutta he ovat usein yrittäneet päästä sisään väkisin.
Tasapainotus oli ilmeinen Gazasta Israelin siviilikohteisiin kohdistuvien mielivaltaisten rakettien tuomitsemisessa, mutta ei Israelin iskujen Gazan sisällä; vuodesta 2017 lähtien tavanomaisesti jätetty mainitsematta Itä-Jerusalemia Palestiinan valtion pääkaupunkina; ja tavutus Haram Al Sharif/Temple Mount, mikä rinnastaa sekä Israelin että Palestiinan vaatimukset.
Intian politiikka maailman pisimpään kestäneessä konfliktissa on muuttunut ensimmäisten neljän vuosikymmenen aikana yksiselitteisestä Palestiinan-myönteisyydestä kireäksi tasapainotukseksi sen kolme vuosikymmentä kestäneiden ystävyyssuhteiden kanssa Israelin kanssa. Viime vuosina Intian asemaa on pidetty myös Israel-myönteisenä.
Nehrusta Raoon
Tasapainottaminen alkoi Intian päätöksellä normalisoida suhteet Israeliin vuonna 1992, mikä tapahtui Neuvostoliiton hajoamisen taustalla ja Länsi-Aasian geopolitiikan massiivisista muutoksista vuoden 1990 ensimmäisen Persianlahden sodan seurauksena. Palestiinan vapautusjärjestö (PLO) menetti suuren osan painoarvostaan arabimaailmassa tukeutumalla Irakin ja Saddam Husseinin puolelle Kuwaitin miehittämisessä.
Intian suurlähetystön avaaminen Tel Avivissa tammikuussa 1992 merkitsi loppua neljällä vuosikymmenellä kestäneelle Israelille kylmän hartian antamiselle, sillä Intian tunnustaminen Israelille vuonna 1950 oli miinus täydet diplomaattiset suhteet.
Pääministeri Jawaharlal Nehru perusteli Israelin tunnustamista koskevaa päätöstä, että se oli todettu tosiasia ja että sen tekemättä jättäminen loisi kiihkoa kahden YK:n jäsenen välille. Mutta pitkään kahdenvälisellä suhteella oli vain konsulaatti Mumbaissa, joka perustettiin vuonna 1953 pääasiassa viisumien myöntämistä varten Intian juutalaiselle yhteisölle ja kristityille pyhiinvaeltajille. Tämäkin suljettiin vuonna 1982, kun Intia karkotti pääkonsulin, koska hän kritisoi Intian ulkopolitiikkaa sanomalehtihaastattelussa. Se sai avata uudelleen vasta kuusi vuotta myöhemmin.
Vuonna 1948 Intia oli ainoa ei-arabivaltio 13 maan joukossa, jotka äänestivät Israelin luomiseen johtaneessa yleiskokouksessa YK:n Palestiinan jakosuunnitelmaa vastaan. Tutkijat selittävät useita syitä tähän Intian omaan jakautumiseen uskonnollisin perustein; uutena kansakuntana, joka oli juuri heittänyt pois siirtomaavaltansa; solidaarisuus palestiinalaisille, jotka joutuisivat syrjäytymään; ja torjua Pakistanin suunnitelman eristää Intia Kashmirista. Myöhemmin tekijäksi tuli myös Intian energiariippuvuus arabimaista, samoin kuin Intian omien muslimikansalaisten tunteet.

Intia ja PLO
Suhde Palestiinaan oli lähes uskonkappale Intian ulkopolitiikassa yli neljän vuosikymmenen ajan. Intia tuki palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta koskevaa päätöslauselmaluonnosta YK:n 53. istunnossa. Vuosien 1967 ja 1973 sodissa Intia vastusti Israelia hyökkääjänä. 1970-luvulla Intia asettui PLO:n ja sen johtajan Yasser Arafatin taakse Palestiinan kansan ainoana ja laillisena edustajana.
Vuonna 1975 Intiasta tuli ensimmäinen ei-arabialainen maa, joka tunnusti PLO:n Palestiinan kansan ainoaksi edustajaksi ja kutsui sen avaamaan toimiston Delhiin, jolle myönnettiin diplomaattinen asema viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 1988, kun PLO julisti Palestiinan itsenäiseksi valtioksi, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem, Intia myönsi tunnustuksen välittömästi. Arafat otettiin vastaan valtionpäämieheksi aina, kun hän vieraili Intiassa.
Neljä vuotta sen jälkeen, kun Narasimha Raon hallitus perusti diplomaattisen edustuston Tel Aviviin, Intia avasi Gazaan edustuston, joka myöhemmin muutti Ramallahiin, kun palestiinalaisliike jakautui Hamasin (joka sai Gazan hallintaansa) ja PLO:n välille. New Delhi pysyi lujasti PLO:n puolella, jonka nähtiin olevan valmis poliittiseen ratkaisuun ja joka oli hyväksynyt kahden valtion ratkaisun.
Intia äänesti YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta lokakuussa 2003 Israelin välisen erotusmuurin rakentamista vastaan. Se äänesti Palestiinasta Unescon täysjäseneksi vuonna 2011, ja vuotta myöhemmin se tuki YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa, jonka ansiosta Palestiinasta tuli ei-jäseninen tarkkailijavaltio YK:ssa ilman äänioikeutta. Intia tuki myös Palestiinan lipun kiinnittämistä YK:n tiloihin syyskuussa 2015.
LIITY NYT :Express Explained Telegram -kanava
Muutokset vuoden 2014 jälkeen
Kahden ja puolen vuosikymmenen ajan vuodesta 1992 lähtien Intian ja Israelin suhde jatkoi kasvuaan pääasiassa puolustussopimusten kautta sekä sellaisilla aloilla kuin tiede ja teknologia sekä maatalous. Mutta Intia ei koskaan tunnustanut suhdetta täysin.
Korkean profiilin vierailuja oli vähän, ja ne kaikki tapahtuivat pääministeri Atal Bihari Vajpayeen johtaman BJP:n johtaman NDA-1:n ollessa virassa. Israel on Hindutvan ihanne vahvasta valtiosta, joka käsittelee lujasti terroristeja. Jo 1970-luvulla BJP:n edeltäjä Jana Sangh oli vaatinut suhteita Israeliin.
Vuonna 2000 L K Advanista tuli ensimmäinen Intian ministeri, joka vieraili Israelissa, ja samana vuonna Jaswant Singh vieraili ulkoministerinä. Samana vuonna maat perustivat yhteisen terrorismin vastaisen komission. Ja vuonna 2003 Ariel Sharonista tuli ensimmäinen Israelin pääministeri, joka vieraili Intiassa.
UPA:n 10-vuotisen toimikauden aikana tasapainotus tiivistyi, ja Länsirantaa hallinnoivan palestiinalaishallinnon päällikkö Mahmoud Abbas vieraili vuosina 2005, 2008, 2010 ja 2012.
Juuri NDA-2:n aikana pääministeri Narendra Modin johtama hallitus päätti ottaa täyden vastuun suhteista Israelin kanssa. Ensimmäinen osoitus uudesta vaiheesta tuli Intian pidättäytyminen äänestämästä YK:n ihmisoikeusneuvostossa päätöslauselmasta, jossa hyväksyttiin ihmisoikeusneuvoston päävaltuutetun raportti. Raportin mukaan sillä on todisteita väitetyistä sotarikoksista, joita Israelin joukot ja Hamas tekivät Gazaan 2014 tehdyissä ilmaiskuissa, joissa kuoli yli 2000 ihmistä.
Äänestämättä jättäminen oli silmiinpistävää, koska Intia oli vuonna 2014 äänestänyt päätöslauselman puolesta, jolla UNHRC:n tutkimus perustettiin. Vuonna 2016 Intia pidättyi äänestämästä uudelleen UNHRC:n Israelia vastaan antamasta päätöslauselmasta. Mutta suuri muutos oli historiallisen kaupungin asema, jota sekä Israel että Palestiina väittävät.
Itä-Jerusalem
PLO:n päällikön Mahmoud Abbasin vierailusta vuonna 2017 tuli tilaisuus New Delhille viestittää merkittävästä muutoksesta. Siihen asti Intia oli useissa lausunnoissaan tukenut kahden valtion ratkaisua aina sisällyttänyt kannan Itä-Jerusalemia Palestiinan valtion pääkaupunkina.
Viittaus Itä-Jerusalemiin puuttui Modin lausunnosta Abbasin vierailun aikana. Pranab Mukherjee, josta tuli vuonna 2015 ensimmäinen Intian presidentti, joka vieraili Israelissa, ensimmäisenä pysähdessään Ramallahissa, oli myös toistanut Intian kannan kaupunkiin itsenäisen Palestiinan pääkaupunkina.
Helmikuussa 2018 Modista tuli ensimmäinen Intian pääministeri, joka vieraili Israelissa. Hänen matkasuunnitelmansa ei sisältänyt Ramallahia. Sana oli silloin, että Intia oli poistanut tavuviivan Israelin ja Palestiinan välisestä suhteesta ja käsittelee kutakin erikseen. Samaan aikaan Intia jatkaa suhteiden parantamista arabimaihin, erityisesti Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, ja tuntee olevansa oikeutettu joidenkin arabivaltioiden päätöksestä parantaa suhteita Israeliin.
| Kuinka Israelin Iron Dome sieppaa rakettejaTasapainottava teko
Itse asiassa tavutuksen poistaminen on itse asiassa huolellista tasapainoilua, kun Intia siirtyy puolelta toiselle tilanteen niin vaatiessa. Esimerkiksi vaikka Intia äänesti tyhjää Unescossa joulukuussa 2017, se äänesti yleiskokouksessa päätöslauselman puolesta, joka vastusti Trumpin hallinnon tunnustamista Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.
Aiemmin tänä vuonna pidetyssä UNHRC:n 46. istunnossa Genevessä Intia äänesti Israelia vastaan kolmessa päätöslauselmassa – yksi koski Palestiinan kansan itsemääräämisoikeutta, toinen Israelin siirtokuntapolitiikkaa ja kolmas Golanin ihmisoikeustilannetta. Korkeudet. Se pidättyi äänestämästä neljännessä äänestyksessä, jossa pyydettiin UNHRC:n raporttia ihmisoikeustilanteesta Palestiinassa, mukaan lukien Itä-Jerusalemissa.
Helmikuussa Kansainvälinen rikostuomioistuin vaati, että se on toimivaltainen tutkimaan ihmisoikeusloukkauksia Palestiinan alueella, mukaan lukien Länsirannalla ja Gazassa, ja nimesi sekä Israelin turvallisuusjoukot että Hamasin syyllisiksi. Pääministeri Netanjahu halusi Intian, joka ei tunnusta Kansainvälistä rikostuomioistuinta, ottavan kantaa sitä vastaan tässä asiassa, ja oli yllättynyt, kun sitä ei saatu.
Tämä johtuu siitä, että Intian oma tasapainotustoimi on jatkuvaa edistystä. Viimeisin lausunto ei eroa. Vaikka se ei kannattanut Palestiinaa, se tuskin miellytti Israelia. Netanyahu twiittasi kiitoksensa kaikille maille, jotka päättäväisesti puolustivat Israelia ja sen oikeutta puolustautua terrori-iskuja vastaan, julkaisemalla kaikki lippunsa. Tricolor ei ollut heidän joukossaan.
Jaa Ystäviesi Kanssa: