Korvaus Horoskooppimerkistä
Varallisuus C Kuuluisuudet

Selvitä Yhteensopivuus Horoskooppimerkistä

Selitetty: Kuinka Amerikan joukkojen vetäytyminen syyskuun 11. päivään mennessä sulkee Afganistanin luvun

Yhdysvaltain historian pisin konflikti, Afganistanin sota, on johtanut lähes 2 400 amerikkalaisen sotilaan kuolemaan ja maksoi maalle noin 2 biljoonaa dollaria.

Presidentti Biden oli määrännyt 100-prosenttisesti amerikkalaisten joukkojen poistamisen Afganistanista, mikä päätti maan pisimmän sodan. (AP Photo/Rahmat Gul, tiedosto)

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoittaa asiasta amerikkalaisten joukkojen poistuminen Afganistanista syyskuun 11. päivään mennessä tänä vuonna, jolloin tulee kuluneeksi 20 vuotta Yhdysvaltain maaperää vastaan ​​vuonna 2001 tehdyistä hyökkäyksistä, useat raportit sanovat.







Yhdysvaltain historian pisin konflikti, Afganistanin sota, on johtanut lähes 2 400 amerikkalaisen sotilaan kuolemaan ja maksoi maalle noin 2 biljoonaa dollaria. Entinen presidentti Donald Trump, joka menetti uudelleenvalintansa Bidenille viime vuoden marraskuussa, oli asettanut Yhdysvalloille eroajan 1. toukokuuta tänä vuonna – päivämäärän, jonka Yhdysvallat ohittaa muutaman kuukauden.

Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi



Päätös, josta ensimmäisenä raportoi The Washington Post, on jakanut Yhdysvaltain asiantuntijat, ja kannattajat vaativat, että Yhdysvaltojen pitäisi siirtyä kaksi vuosikymmentä kestäneen huonosti ajateltuaan sotaan, ja vastustajat ilmaisivat pelkonsa siitä, että Amerikan ero voisi johtaa Afganistanin luisumiseen veriseen sisällissotaan.

Mitä Bidenin hallinto on päättänyt tehdä?

Pohdittuaan kuukausia vaalivoitosta Biden on päättänyt, että Yhdysvaltain joukkojen ei pitäisi jäädä Afganistaniin pitkään Trumpin hallinnon Talebanin kanssa neuvotteleman määräajan 1. toukokuuta jälkeen.



Joukkojen vetäytymisen odotetaan nyt alkavan ennen 1. toukokuuta ja päättyvän ennen symbolista päivämäärää 11. syyskuuta, joka on tiettävästi ehdoton määräaika. Vanhempi Bidenin hallinnon virkamies kertoi toimittajille, että Talebaniin vastataan voimakkaalla tavalla, jos ne hyökkäävät Yhdysvaltain joukkoja vastaan ​​vetäytymisvaiheen aikana.

Raporttien mukaan Yhdysvaltain armeija oli vaatinut, että Afganistanista vetäytymisen tulisi perustua olosuhteisiin, mikä tarkoittaa, että Yhdysvaltojen pitäisi pystyä toimimaan uudelleen, jos Kabulin kansainvälisesti tunnustettu hallitus uhkaa menettää maan hallinnan.



Bidenin sanotaan kumonneen ehdotuksen ja päättäneen, että Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon pitäisi lopettaa maassa riippumatta siitä, mitä tahansa, ja hän on toteuttanut pitkäaikaisen uskomuksensa, joka liittyy Yhdysvaltojen osallisuuteen Afganistanissa.

Vuonna 2009 Barack Obaman varapresidenttinä Biden vastusti voimakkaasti Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon laajentamista maassa ja väitti, että sen tavoite tulisi rajoittaa terrorismin vastaisiin tehtäviin. Väitteistään huolimatta Washington lisäsi joukkojensa määrää 36 000:sta vuonna 2009 lähes 1 lakhiin vuonna 2010. Vasta sen jälkeen, kun SEAL-tiimi surmasi Osama bin Ladenin Pakistanin Abbottabadissa vuonna 2012, Yhdysvallat alkoi lopettaa toimintansa. sen läsnäolo Afganistanissa.



Päätös vetäytyä perustuu amerikkalaisen tiedustelupalvelun keräämiin tietoihin, jotka viittaavat siihen, että Al-Qaida tai muut terroristiryhmät eivät aiheuta välitöntä uhkaa iskeä Yhdysvaltoihin Afganistanista, New York Times raportoi.

Tällä hetkellä maassa on edelleen noin 2 500 Yhdysvaltain sotilasta, mikä on osa Naton 9 600 sotilasta.



Millainen USA:n vaikutusvalta sitten jää Afganistaniin?

Bidenin hallinnon odotetaan nyt sijoittavan joukkonsa uudelleen alueelle tarkkaillakseen Afganistania ja Talebania, vaikka onkin epäselvää, kuinka se onnistuisi tehokkaasti ilman suoraa sotilaallista osallistumista.

Uusi vetäytymispäivä, syyskuun 11. päivä, on valittu korostamaan, miksi amerikkalaiset joukot sijoitettiin ylipäätään Afganistaniin.



Yhdysvallat ei kuitenkaan vedä kaikkia joukkojaan pois – osa jää takaamaan diplomaattista turvallisuutta, mikä on normaali käytäntö.

NYT:n raportin mukaan Yhdysvallat voisi jatkossa luottaa salaisiin erikoisoperaatioihin, Pentagonin alihankkijoiden ja tiedustelupalvelujen tekijöihin terrorijärjestöjen, kuten Al-Qaidan tai Islamilaisen valtion, aiheuttamien suurten uhkien hillitsemiseksi.

Mitä tämä tarkoittaa Afganistanin hallitukselle?

Presidentti Ashraf Ghanin hallituksella olisi epäilemättä edessään vaikea tehtävä. Talebanit ovat jo kuluneen vuoden aikana käynnistäneet useita hyökkäyksiä saadakseen lisää alueita hallintaansa, ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun mukaan heidän odotetaan saavuttavan lisää sotilaallisia voittoja.

Asiantuntijoiden mukaan Talebanin mahdollisuus päästä rauhansopimukseen Afganistanin hallituksen kanssa on pieni, sillä Taleban uskoo voivansa voittaa sotilaallisesti.

Talebanit ovat jo ilmoittaneet, etteivät he osallistu uudelle neuvottelukierrokselle Afganistanin tulevaisuudesta päättämiseksi Turkissa myöhemmin tässä kuussa.

Millaisia ​​reaktioita Bidenin päätökseen on saatu?

Päätöksen arvostelijat pelkäävät, että se voi johtaa katastrofiin Afganistanille ja viittaa siihen, että se voi johtaa vuoden 1975 Saigonin kaatumisen toistumiseen – kun Yhdysvaltojen tukeman Etelä-Vietnamin pääkaupunki joutui kommunistien hallitseman Pohjois-Vietnamin käsiin kaksi vuotta sen jälkeen. Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon vetäytyminen 19 vuotta. Kaupungin valloitus (se nimettiin myöhemmin uudelleen Ho Chi Minh Cityksi) merkitsi Vietnamin sodan loppua, ja pohjoinen vahvisti valtaansa koko maassa seuraavien kuukausien aikana.

Talebanien pelätään pystyvän tekemään samoin Yhdysvaltojen vetäydyttyä syyskuussa.

Vanhempi republikaanipuolueen johtaja Mitch McConnell kritisoi päätöstä sanoen: Yhdysvaltain joukkojen nopea vetäminen Afganistanista on vakava virhe. Se on vetäytyminen vihollisen edessä, jota ei ole vielä voitettu, Yhdysvaltojen johtajuudesta luopuminen.

Toiset kuitenkin ehdottavat, että vetäytyminen auttaisi Washingtonia pääsemään ohi 9/11-kiinnityksensä, jossa terrorismin torjunta oli pysynyt ulkopolitiikan tärkeimpänä tavoitteena. Irtautuminen maasta merkitsisi sitä, että Yhdysvallat voisi panostaa enemmän asioihin Kiinan ja Venäjän kanssa sekä keskittyä Bidenin sisäpoliittisiin tavoitteisiin.

He väittävät myös, että olosuhteisiin perustuva lähestymistapa joukkojen osallistumisen lopettamiseen olisi merkinnyt sitä, että Yhdysvallat olisi pysynyt Afganistanissa ikuisesti.

LIITY NYT :Express Explained Telegram -kanava

Aikajana Yhdysvaltain Afganistanin sodasta

13. marraskuuta 2001 - Talebanit pakenevat Kabulista Kandahariin, kun Yhdysvaltain johtama liittouma marssii Afganistanin pääkaupunkiin Pohjoisen allianssin kanssa.

5. joulukuuta 2001 – Bonnin sopimus allekirjoitetaan Bonnissa, Saksassa, mikä antaa enemmistön vallasta Pohjoisen liiton avaintoimijoille ja vahvistaa vuosina 1992-1996 hallinneita sotapäälliköitä.

7. joulukuuta 2001 - Mullah Omar jättää Kandaharin ja Taleban-hallinto kaatuu virallisesti.

13. joulukuuta 2001 — Karzai saapuu Kabuliin; Bonnin sopimuksen vastaisesti sotapäällikköille lojaaleja joukkoja saapuu myös Afganistanin pääkaupunkiin.

22. joulukuuta 2001 — Karzai vannoo virkavalansa Bonnin sopimuksen mukaisesti perustetun 29-jäsenisen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi.

2004 ja 2009 — Yleisvaalit pidetään ja Karzai valitaan presidentiksi kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi, mikä on Afganistanin perustuslain mukainen raja.

5. huhtikuuta 2014 – Syvästi virheelliset vaalitulokset kahdessa ykkösehdokkaassa, Ashraf Ghanissa ja Abdullah Abdullahissa, jotka molemmat väittivät voittaneen. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry neuvottelee vallanjakosopimuksen niin sanotusta yhtenäisyydestä, jossa Ghani toimii presidenttinä ja Abdullah toimitusjohtajana.

8. joulukuuta 2014 - Amerikkalaiset ja Naton joukot lopettavat muodollisesti taistelutehtävänsä ja siirtyvät tuki- ja koulutustehtäviin, vaikka presidentti Barack Obama oli valtuuttanut Yhdysvaltain joukot suorittamaan operaatioita Taleban- ja al-Qaida-kohteita vastaan.

2015-2018 - Talebanit kasvavat entisestään järjestämällä lähes päivittäin hyökkäyksiä Afganistanin ja Yhdysvaltojen joukkoihin; kymmeniä siviilejä kuolee ristitulessa. Idässä syntyy islamilaisen valtion tytäryhtiö; Talebanit valtaavat lähes puolet maasta.

Syyskuu 2018 - Pyrkiessään täyttämään vaalilupauksensa Yhdysvaltain joukkojen tuomisesta kotiin presidentti Donald Trump nimitti veteraani-afgaani-amerikkalaisen diplomaatin Zalmay Khalilzadin neuvottelijaksi Talebanin kanssa.

2018-2019 — Zalmay käy uudelleen ja uudelleen neuvotteluja Talebanin kanssa pääasiassa Persianlahden arabivaltiossa Qatarissa, jossa kapinallisilla on poliittinen toimisto. Taleban kieltäytyy neuvottelemasta Kabulin hallituksen kanssa

9. syyskuuta 2019 - Taleban-iskujen erityisen intensiivisen kärjistymisen jälkeen, mukaan lukien Kabulin pommi-isku, jossa kuoli yhdysvaltalainen sotilas, Trump lopettaa neuvottelut Talebanin kanssa.

28. syyskuuta 2019 — Presidentinvaalit pidetään, mutta virallisia tuloksia ei tiedetä kuukausiin.

24. marraskuuta 2019 – Trump vierailee Yhdysvaltain joukkojen luona Afganistanissa kiitospäivänä, sanoo Talebanin haluavan tehdä sopimuksen ja osoittaa, että Qatarin neuvottelut ovat palanneet.

15. helmikuuta 2020 – Washington sanoo, että Talebanin kanssa on sovittu väkivallan väliaikaisesta vähentämisestä ensimmäisenä askeleena kohti lopullista rauhansopimusta.

18. helmikuuta 2020 – Afganistanin vaalilautakunta julistaa Ghanin syyskuun vaalien viralliseksi voittajaksi; hänen kilpailijansa Abdullah kieltäytyy tunnustamasta tuloksia ja julistaa sen sijaan itsensä voittajaksi.

29. helmikuuta 2020 - Yhdysvallat ja Taleban allekirjoittavat Dohassa Qatarissa sopimuksen, jossa määrätään Yhdysvaltain joukkojen vetämisestä Afganistanista; Sopimuksen mukaan Afganistanin sisäiset neuvottelut ovat myös tulevaisuuden poliittinen tiekartta.

Jaa Ystäviesi Kanssa: