Selitetty: Bidenin merkitys Trumpin ICC:n virkamiehille asettamien pakotteiden poistamisessa

Bidenin hallinto on poistanut Haagissa sijaitsevan kansainvälisen rikostuomioistuimen virkamiehiä koskevat pakotteet ja viisumikiellot. Miten Yhdysvaltain ja ICC:n suhteet ovat muotoutuneet vuosien varrella?

Bidenin Valkoinen talo on nyt kumonnut toimenpiteet, minkä asiantuntijat uskovat olevan osa pyrkimyksiä saada Washington takaisin monenväliselle tasolle. (AP Kuva: Carolyn Kaster)

Bidenin hallinto ilmoitti perjantaina uudesta tärkeästä muutoksesta entisen presidentin Donald Trumpin politiikasta poistamalla Haagissa sijaitsevan kansainvälisen rikostuomioistuimen virkamiehille asetetut pakotteet ja viisumikiellot.

Trumpin johtama Yhdysvallat oli seurannut ICC:n virkamiehiä, jotka osallistuivat Yhdysvaltain joukkojen tai sen liittolaisten mahdollisten sotarikosten tutkimiseen, ja silloinen ulkoministeri Mike Pompeo kutsui yli 120 maan vahvuista tuomioistuinta kengurutuomioistuimeksi.

Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi

Bidenin Valkoinen talo on nyt kumonnut nämä toimenpiteet, minkä asiantuntijat uskovat olevan osa pyrkimyksiä saada Washington takaisin monenväliselle tasolle.

Mikä on kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC)?

Kansainvälinen rikostuomioistuin on pysyvä oikeudellinen elin, joka sijaitsee Haagissa Alankomaissa, ja se perustettiin vuoden 1998 Rooman perussäännöllä (sen perustamis- ja hallintoasiakirja). Se aloitti toimintansa heinäkuussa 2002.

Foorumi perustettiin viimeisenä keinona nostaa syytteeseen rikoksia, jotka muuten jäisivät rankaisematta, ja sillä on lainkäyttövalta neljässä päärikoksessa: kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja aggressiorikos.

123 maata on Rooman perussäännön sopimusvaltioita ja tunnustavat ICC:n vallan. Merkittäviä poikkeuksia ovat Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Intia.

Toisin kuin Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ), ICC ei ole osa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmää, vaan YK:n ja ICC:n välistä suhdetta säännellään erillisellä sopimuksella. ICJ, joka on YK:n kuuden tärkeimmän elimen joukossa, käsittelee pääasiassa kansojen välisiä kiistoja. Kansainvälinen rikostuomioistuin puolestaan ​​asettaa syytteeseen henkilöitä, ja sen toimivalta ulottuu jäsenvaltiossa tai sellaisen valtion kansalaisen tekemiin rikoksiin.

Kansainvälistä rikostuomioistuinta on arvosteltu siitä, ettei se ole jatkanut tutkimuksia länsimaissa (kaikki 4 sen tähän mennessä annettua syyllisyyttä ovat oikeudenkäynneissä Afrikasta) sekä tehottomuudesta. Tuomioistuin määräsi vuonna 2019 riippumattoman asiantuntijatarkastuksen omasta toimivuudestaan ​​näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Miten Yhdysvaltain ja ICC:n suhteet ovat muotoutuneet vuosien varrella?

Clintonin hallinto (1993-2001) osallistui Rooman perussääntöä koskeviin neuvotteluihin ja allekirjoitti asiakirjan vuonna 2000. Kuitenkin seuraava presidentti George W. Bush vuonna 2002 sai USA:n irti perussäännön ja allekirjoitti lain American Service-Members' Protection Act, jolla suojellaan Yhdysvaltain kansalaisia ​​ICC:n ulottuvilta.

Huolimatta erimielisyyksistään ICC:n kanssa Washington suhtautui foorumiin useaan otteeseen – se ei vuonna 2005 käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvoston pyyntöön ICC:lle tutkia Darfurin kriisin aikana tehtyjä rikoksia ja vuonna 2011 se äänesti Libyan siirtämisen oikeuteen. . Yhdysvallat antoi myös kriittistä tukea epäiltyjen siirtämisessä Afrikasta ICC:hen oikeudenkäyntiä varten.

Donald Trumpin valinnan jälkeen suhteet heikkenivät jälleen, kun republikaanien presidentti ilmoitti YK:n yleiskokouksessa vuonna 2018, että Yhdysvallat ei tue tai tunnusta Kansainvälistä rikostuomioistuinta. Mitä tulee Amerikkaan, ICC:llä ei ole lainkäyttövaltaa, ei legitiimiyttä eikä auktoriteettia.

Mikä sitten sai USA:n määräämään pakotteita?

Vuonna 2019, Washingtonin suureksi harmiksi, ICC:n gambialaisella syyttäjällä Fatou Bensouda pyysi muodollista tutkintaa väitetyistä julmuuksista, joita on tehty Afganistanin sodan aikana vuosina 2003–2014, mikä johti mahdollisiin syytteisiin Yhdysvaltain armeijan ja CIA:n virkamiehiä vastaan. Samana vuonna käynnistettiin myös tutkinta väitetyistä sotarikoksista palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Israelin joukot.

Trumpin hallinto vastasi ilmoittamalla tiukoista rangaistustoimenpiteistä, jotka on yleensä varattu käytettäviksi terroristiryhmiä ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta syytettyjä vastaan.

Se ilmoitti viisumirajoituksista ja taloudellisista sanktioista ICC:n virkamiehille, jotka ovat suoraan osallistuneet sen kansalaisia ​​tai sen liittolaisia ​​vastaan ​​suoritettaviin tutkintatoimiin, sekä kaikille, jotka olivat aineellisesti auttaneet, sponsoroineet tai tarjonneet taloudellista, materiaalista tai teknistä tukea näille viranomaisille. Rajoitukset koskivat myös virkamiesten perheenjäseniä.

Bensoudalle määrättiin taloudellisia pakotteita ja Yhdysvaltain viisumikielto. Rangaistuksia määrättiin myös ICC:n toimivalta-, täydentävyys- ja yhteistyöosaston johtajalle Phakiso Mochochokolle. Monet tuomioistuimen työntekijät joutuivat viisumikieltoon.

Mitä Biden on nyt tehnyt?

Perjantaina Biden poisti kaikki nämä pakotteet ja viisumikiellot – toimenpide nähdään osana demokraattien presidentin pyrkimyksiä siirtää Yhdysvallat pois hänen edeltäjänsä republikaanien yksipuolisesta ulkopolitiikasta.

Sen jälkeen kun Biden astui virkaan tämän vuoden tammikuussa, hän on liittynyt uudelleen useisiin kansainvälisiin elimiin, joista Trump oli vetäytynyt – Pariisin ilmastosopimukseen, Maailman terveysjärjestöön ja YK:n ihmisoikeusneuvostoon. On myös kerrottu, että Iranin ydinsopimusta yritetään palauttaa.

Paranevatko suhteet ICC:hen Bidenin aikana?

Ei välttämättä. Vaikka Biden kuvaili Trumpin pakotteita tehokkaiksi tai asianmukaisiksi, hän sanoi, että Yhdysvallat suojelisi voimakkaasti nykyistä ja entistä yhdysvaltalaista henkilöstöä kaikilta ICC:n yrityksiltä käyttää lainkäyttövaltaa heihin, Reuters raportoi.

Ulkoministeri Anthony Blinken toisti Bidenin viestin sanoen, että Yhdysvallat on edelleen jyrkästi eri mieltä ICC:n päätöksestä tutkia sotarikoksia Afganistanissa ja palestiinalaisalueilla ja että se vastustaa ICC:n pyrkimyksiä vahvistaa lainkäyttövalta muiden kuin sopimuspuolten henkilöstölle. kuten Yhdysvallat ja Israel.

Siitä huolimatta Blinked osoitti suhteiden sulamista tuomioistuimeen sanoen: Uskomme kuitenkin, että näitä tapauksia koskeviin huolenaiheihimme voitaisiin paremmin vastata ottamalla yhteyttä kaikkiin sidosryhmiin ICC-prosessissa sanktioiden määräämisen sijaan.

Hän lisäsi, että Washington sai rohkaisua siitä, että harkittiin monenlaisia ​​uudistuksia, jotka auttavat ICC:tä priorisoimaan resurssejaan ja saavuttamaan ydintehtävänsä, joka on toimia viimeisenä keinona julmuusrikosten rankaisemisessa ja ehkäisemisessä.

Jaa Ystäviesi Kanssa: