Selitetty: 5 vuotta terrori-iskun jälkeen, miksi Charlie Hebdo on painanut uudelleen karikatyyrejä profeettasta
Charlie Hebdo: Kun oikeudenkäynti terroristien rikoskumppaneita vastaan vuonna 2015 alkaa, ranskalainen satiirinen lehti sanoo, että piirustukset kuuluvat historiaan, jota ei voi pyyhkiä pois.
Henkilö pitelee ylhäällä Je Suis Charlie (Minä olen Charlie) -kylttiä seremonian aikana osoittaakseen kunniaa ampumisen uhreille ranskalaisessa satiirisessa sanomalehdessä Charlie Hebdo Pariisissa (Reuters/File) Viisi vuotta sen jälkeen, kun islamistiset terroristit hyökkäsivät sen toimistoihin Pariisissa ja teurastivat 12 ihmistä ja loukkaantuivat ainakin 11, ranskalainen satiirinen lehti Charlie Hebdo tiistaina (1. syyskuuta) julkaisi uudelleen kiistanalaisia sarjakuvia kuvaa profeettaa, joka oli provosoinut tuon hyökkäyksen.
Vuonna kuolleiden joukossa 7. tammikuuta 2015 hyökkäys veljekset Saïd ja Chérif Kouachi olivat useita sarjakuvapiirtäjiä, mukaan lukien eräät Ranskan tunnetuimmista. Verilöyly jätti syvän arven ja herätti maailmanlaajuisia keskusteluja sananvapaudesta, jumalanpilkasta ja uskonnosta.
Pilakuvat painettiin uudelleen päivää ennen oikeudenkäynnin suunniteltua aloittamista 14 epäillyn rikoskumppanin kanssa, joita syytettiin logistisen ja aineellisen tuen antamisesta kahdelle terroristille. Ranskalaiset santarmit tappoivat itse Kouachin veljekset vastakkainasettelussa Pariisin ulkopuolella 9. tammikuuta 2015.
Epäiltyjä syytetään useista syytteistä, mukaan lukien osallisuudesta murhaan ja terroristi-salaliittoon, oikeustalossa Luoteis-Pariisissa seuraavien kuukausien aikana.
Miksi Charlie Hebdo julkaisi sarjakuvat uudelleen?
Monet uskovat, että julkaisemalla sarjakuvat uudelleen päivää ennen maamerkkioikeudenkäyntiä ikonoklastinen ranskalainen julkaisu yritti antaa äänekkäästi ja uhmakkaasti puheen- ja ilmaisunvapautta. Jotkut muut ovat sanoneet, että Charlie Hebdo avaa provosoivalla toiminnallaan turhaan vanhoja haavoja.
Uuden painoksen mukana tulleessa toimituksellisessa huomautuksessa julkaisujohtaja Laurent 'Riss' Sourisseau, joka loukkaantui vuoden 2015 hyökkäyksessä, kirjoitti: Emme koskaan anna periksi. Meihin iskenyt viha on edelleen olemassa ja vuodesta 2015 lähtien on kestänyt aikaa muuntua, muuttaa ulkonäköä, jäädä huomaamatta ja jatkaa hiljaa armotonta ristiretkeään.
Veljesten Saïd ja Chérif Kouachin hyökkäyksessä 7. tammikuuta 2015 kuolleiden joukossa oli useita pilapiirtäjiä, mukaan lukien eräät Ranskan tunnetuimmista. (Tiedostokuva) Sourisseau, joka nimesi esipuheessa jokaisen hyökkäyksen uhrin, sanoi tiedotusvälineiden mukaan ainoat syyt olla julkaisematta sarjakuvia uudelleen poliittisesta tai journalistisesta pelkuruudesta. Piirustukset kuuluvat historiaan, eikä historiaa voi kirjoittaa uudelleen eikä poistaa, lehti sanoi.
Charlie Hebdolla on ollut provokaatiohistoria
Lehden viimeisimmän painoksen kannessa on kaikki 12 sarjakuvaa, joita kritisoitiin ympäri maailmaa ja jotka aiheuttivat väkivaltaisia mielenosoituksia joissakin muslimimaissa.
Sarjakuvat julkaisi ensimmäisen kerran tanskalainen Jyllands-Posten-sanomalehti 30. syyskuuta 2005, ja Charlie Hebdo julkaisi ne seuraavana vuonna. Jyllands-Posten väitti, että karikatyyrien oli tarkoitus toimia kommentointina pelon ja itsesensuurin kulttuurista tanskalaisessa mediassa.
Muslimiryhmät tuomitsivat pilapiirrokset ja sanoivat niiden olevan jumalanpilkkaa. Heitä kritisoitiin myös voimakkaasti muslimeja koskevien stereotypioiden edistämisestä ja heidän epäoikeudenmukaisesta leimaamisesta terroristeiksi.
Sarjakuvien julkaisua Jyllands-Postenissa ja Charlie Hebdossa seuranneina kuukausina puhkesi väkivaltaisia mielenosoituksia Aasiassa ja Lähi-idässä. Muslimimaiden uskonnolliset johtajat vaativat tanskalaisten tuotteiden boikotoimista. Lehden päätoimittaja esitti lopulta pitkän anteeksipyynnön sarjakuvien julkaisemisesta, mikä hänen mukaansa oli aiheuttanut vakavia väärinkäsityksiä.
Ranskassa yritys haastaa Charlie Hebdo oikeuteen vihapuheesta hylättiin oikeudessa. Vuosina 2011 ja 2012 lehti julkaisi jälleen muslimeja loukkaavia kuvia ja aiheutti kritiikkiä ja vastareaktion, joka sisälsi tulipommihyökkäyksen sen toimistoon.
Express selitettyon nyt päälläTelegram. Klikkaus tästä voit liittyä kanavallemme (@ieexplained) ja pysy ajan tasalla uusimmista
Mitä tapahtui Charlie Hebdon toimistolla vuonna 2015?
Kouachin veljekset, ranskalaissyntyiset algerialaisten siirtolaisten pojat, hyökkäsivät Charlie Hebdon toimistoon Pariisissa aseistettuna Kalashnikov-rynnäkkökiväärillä, kranaateilla ja pistooleilla. Heidän surmaamiensa 12 ihmisen joukossa oli silloinen toimittaja Stéphane Charbonnier, satiirinen karikaturisti ja toimittaja, joka tunnettiin laajalti nimellä 'Charb'.
Tässä vuoden 2012 tiedostokuvassa Charb, satyrisen viikkolehden Charlie Hebdon julkaisujohtaja, näyttää sanomalehden etusivua poseeraaessaan valokuvaajille Pariisissa. (AP) Tuon ajan tiedotusvälineissä kerrottiin, että monet todistajat kuulivat pyssymiesten huutavan 'Me olemme kostaneet profeetan ja Jumala on suuri arabiaksi', samalla kun he huusivat toimittajia ja pilapiirtäjiä nimeltä. Jemenissä toimiva Arabian niemimaan al-Qaida (AQAP), joka tunnetaan myös nimellä Ansar al-Sharia, on ilmoittautunut iskun tekijäksi.
Poliisi saapui paikalle juuri kun terroristit olivat poistumassa rakennuksesta. Toimittajien ja muiden kuvaamilla videoilla hyökkääjät ampuivat poliisiajoneuvoon ennen lähtöä.
Tammikuun 9. päivänä 2015, samana päivänä, kun ranskalaiset agentit tappoivat Kouachin veljet Dammartin-en-Goëlessa, noin 30 kilometriä Pariisin keskustasta koilliseen, yksi heidän ystävistään, Amedy Coulibaly, hyökkäsi juutalaiseen supermarkettiin Pariisissa ja tappoi ainakin neljä juutalaista miestä ja yhden poliisinaisen ennen kuin hänet ammuttiin.
Mikä on ollut reaktio lehden päätökseen julkaista sarjakuvat uudelleen?
Pakistanin ulkoministeriö tuomitsi maanantaina jyrkimmin virallisen Twitter-kahvansa kautta ranskalaisen Charlie Hebdon päätöksen julkaista uudelleen () syvästi loukkaava pilakuva Pyhästä Profeettasta. Tiedottaja Zahid Hafeez Chaudhri sanoi: Tällaista tahallista toimintaa miljardien muslimien tunteiden loukkaamiseksi ei voida perustella lehdistönvapauden tai sananvapauden harjoittamiseksi. Tällaiset toimet heikentävät maailmanlaajuisia pyrkimyksiä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon sekä sosiaaliseen ja uskontojen väliseen harmoniaan.
Tässä 14. tammikuuta 2015 valokuvassa kukkia makasi Charlie Hebdon pääkonttorin ulkopuolella Pariisissa (AP Photo/Jacques Brinon, tiedosto) Ranskan muslimien palvontaneuvoston (CFCM) puheenjohtaja Mohammed Moussaoui kehotti ihmisiä jättämään pilakuvat huomiotta. Karikatyyrin vapaus on taattu kaikille, vapaus rakastaa tai olla rakastamatta (karikatyyrit) myös. Mikään ei voi oikeuttaa väkivaltaa, Moussaoui sanoi AFP .
Mitä Charlie Hebdon oikeudenkäynnissä tapahtuu?
Neljätoista henkilöä – 13 miestä ja yksi nainen – joita syytetään aseiden ja logistisen tuen toimittamisesta iskujen aikaan, joutuu oikeuden eteen keskiviikkona. Oikeudenkäynnin piti alun perin alkaa maaliskuussa, mutta sitä siirrettiin koronaviruspandemian vuoksi. Sen odotetaan nyt kestävän marraskuuhun asti.
Ranskalaisen yleisradioyhtiön RFI:n mukaan kaikki hyökkäyksestä eloonjääneet todistavat todennäköisesti Pariisin oikeussalissa seuraavien kuukausien aikana. Oikeudenkäynnissä uskotaan olevan noin 200 kantajaa, BBC raportoi.
Ranskan sisäministeri Gérard Darmanin on kutsunut oikeudenkäyntiä historialliseksi ja sanoi, että islamistisen terrorismin torjunta on hallituksen tärkein prioriteetti.
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kerrottiin tiistaina sanoneen, ettei hänen paikkansa ollut tuomita Charlie Hebdon päätöstä julkaista sarjakuvat uudelleen.
Macron sanoi Libanonin-vierailulla puhuessaan, että Ranskan kansalaisten on tärkeää kunnioittaa toisiaan ja välttää vihavuoropuhelua, mutta hän ei arvostele lehden päätöstä julkaista sarjakuva uudelleen, DW kertoi lainaten ranskalaista lähetysyhtiötä. BFM TV.
Jaa Ystäviesi Kanssa:
