Selitys: Miksi Serbian ja Kosovon jännitteet jatkuvat
Jännitteet Serbian ja Kosovon välillä kärjistyivät tällä viikolla, kun Kosovon poliisi meni serbien hallitsemille alueille alueen pohjoisosassa ja pidätti useita ihmisiä.
Serbit ultranationalistit heiluttavat lippua Kosovon albaanikulttuurifestivaaleja vastaan järjestetyn mielenosoituksen aikana Belgradissa, Serbiassa, 29. toukokuuta 2019. (Reuters Kuva: Marko Djurica) Jännitteet Serbian ja Kosovon välillä kärjistyivät tällä viikolla, kun Kosovon poliisi teki ratsian serbien hallitsemille alueille alueen pohjoisosassa ja pidätti useita ihmisiä. Kosovon poliisin ja paikallisten serbien välillä on ollut yhteenottoja, joissa useita ihmisiä on loukkaantunut, ja kaksi YK:n työntekijää pidätettiin, mukaan lukien venäläinen.
Serbia nosti taisteluvalmiuttaan ja varoitti, ettei se pysy sivussa, jos Kosovon serbejä vastaan hyökätään. Tilanne on ruokkinut pelkoja vuosien 1998–1999 konfliktin uusiutumisesta, joka vaati yli 10 000 ihmishenkeä ja jätti yli miljoona kodittomaksi.
Selitys sille, miksi Kosovo on edelleen leimahduspiste.
Miksi Serbia ja Kosovo ovat ristiriidassa?
Kosovo on pääasiassa etninen albaanialue, joka oli aiemmin maakunta Serbiassa. Se julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Serbia on kieltäytynyt tunnustamasta Kosovon valtiollisuutta ja pitää sitä edelleen osana Serbiaa, vaikka sillä ei ole siellä muodollista määräysvaltaa. Kosovon itsenäisyyden on tunnustanut noin 100 maata, mukaan lukien Yhdysvallat. Venäjä, Kiina ja viisi Euroopan unionin maata ovat asettuneet Serbian puolelle. Umpikuja on pitänyt jännitteet vireillä ja estänyt Balkanin alueen täydellisen vakautumisen 1990-luvun veristen sotien jälkeen.
Kuinka syvä konflikti on?
Kiista Kosovosta on vuosisatoja vanha. Serbia vaalii aluetta valtiollisuutensa ja uskontonsa sydämenä. Kosovossa on lukuisia keskiaikaisia serbiortodoksisia kristittyjä luostareita. Serbi nationalistit pitävät vuonna 1389 siellä käytyä taistelua ottomaanien turkkilaisia vastaan sen kansallisen taistelun symbolina. Kosovon enemmistöetniset albaanit, jotka ovat enemmistömuslimeja, pitävät Kosovoa maansa ja syyttävät Serbiaa miehityksestä ja sorrosta. Etniset albaanikapinalliset käynnistivät kapinan vuonna 1998 vapauttaakseen maan Serbian hallinnosta. Belgradin julma vastaus johti Naton väliintuloon vuonna 1999, mikä pakotti Serbian vetäytymään ja luovuttamaan hallinnan kansainvälisille rauhanturvaajille.
Serbit ultranationalistit tappelevat poliisin kanssa mielenosoituksen aikana Kosovon albaanikulttuurifestivaaleista Belgradissa, Serbiassa, 29. toukokuuta 2019. (Reuters Kuva: Marko Djurica) Mikä on tilanne paikallisesti?
Kosovon hallituksen ja pääosin maan pohjoisosissa asuvien serbien välillä on jatkuvat jännitteet, jotka pitävät läheisiä suhteita Belgradiin. Keskushallinnon yritykset saada lisää valvontaa serbien hallitsemalla pohjoisella kohtaavat yleensä serbien vastustusta. Mitrovica, pohjoisen pääkaupunki, on tosiasiallisesti jaettu etniseen albaaniosaan ja serbien hallussa olevaan osaan, eivätkä osapuolet sekoitu. Etelä-Kosovon alueella on myös pienempiä serbien asuttamia erillisalueita, ja kymmeniätuhansia Kosovon serbejä asuu Keski-Serbiassa, jonne he pakenivat yhdessä vetäytyneiden serbijoukkojen kanssa vuonna 1999.
Onko kiistaa yritetty ratkaista?
Kahden entisen vihollisen välillä on ponnisteltu jatkuvasti kansainvälisesti yhteisen sävelen löytämiseksi, mutta kattavaa sopimusta ei ole toistaiseksi saavutettu. Euroopan unionin virkamiehet ovat välittäneet neuvotteluja Serbian ja Kosovon suhteiden normalisoimiseksi, ja joillakin aloilla on saatu tuloksia, kuten liikkumisvapauden ja monietnisen poliisin käyttöönotto. Serbia vetäytyi neuvotteluista Kosovon käyttöönoton jälkeen 100 prosentin tuontiveron. Rajamuutoksista on esitetty ajatusta eteenpäin vietäväksi, mutta monet EU-maat hylkäsivät sen, koska pelättiin, että se voisi aiheuttaa ketjureaktion muilla etnisesti sekalaisilla Balkanin alueilla ja aiheuttaa lisää ongelmia alueella.
Kosovon serbinaista kehystävät Serbian liput, kun hän osallistuu mielenosoitukseen Kosovon poliisin toimintaa vastaan etnisesti jakautuneen Mitrovican kaupungin pohjoisosassa, Kosovossa, keskiviikkona 29. toukokuuta 2019. (AP Kuva: Visar Kryeziu) Ketkä ovat pääpelaajia?
Sekä Kosovoa että Serbiaa johtavat kansallismieliset johtajat, jotka olivat aktiivisia vuosien 1998–1999 sodan aikana. Kosovossa entiset kapinalliset hoitavat sekä presidentin että pääministerin virkaa. Pääministeri Ramush Haradinaj ja presidentti Hashim Thaci ovat poliittisia vastustajia: Thaci kannatti aluksi ajatusta rajojen muuttamisesta rauhan puolesta, kun taas Haradinaj vastustaa sitä voimakkaasti. Serbiassa voimakas populistinen presidentti Aleksandar Vucic, entinen ultranationalisti, vaatii, että jokaisen ratkaisun on oltava kompromissi kestääkseen. Hän on avoimesti myöntänyt, että Serbia on menettänyt hallinnan Kosovossa ja sen on tultava toimeen, mutta sanoo, että maa ei sovi, ellei se saavuta jotain.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Kansainväliset viranomaiset toivovat Serbian ja Kosovon välisten neuvottelujen käynnistämistä uudelleen. Molempien maiden on normalisoitava suhteet, jos ne haluavat edetä kohti EU-jäsenyyttä. Mikään läpimurto merkitsisi pitkittynyttä epävakautta, talouden taantumaa ja jatkuvaa yhteenottopotentiaalia. Serbian sotilaallinen väliintulo Kosovossa merkitsisi yhteentörmäystä Naton rauhanturvaajien kanssa siellä, eikä Serbia todennäköisesti pääse mukaan. Mutta Belgrad hallitsee Kosovon pohjoista, eikä Kosovosta voi tulla YK:n jäsentä ja toimivaa valtiota ratkaisematta riitaa Serbian kanssa.
Jaa Ystäviesi Kanssa:
