Selitetty: Hurriyat risteyksessä
Hurriyat-konferenssi, Kashmirin separatistien poliittinen foorumi, syrjäytyy yhä useammin, kun keskus ryntää johtajiaan ja harkitsee molempien ryhmittymien kieltämistä.

Jamat-e-Islamin ja Jammun ja Kashmirin vapautusrintaman (JKLF) kieltämisen jälkeen on raportoitu, että Keskus harkitsee kieltoa kaikkien osapuolten Hurriyat-konferenssin molemmissa ryhmissä. Mitä Hurriyat-konferenssi edustaa ja mikä sen merkitys on?
|Keskus veti punaisen viivan kauan sitten, Hurriyat jäi kylmään J&K:n hajoamisen jälkeen
Alkuja
Talvella 1992, kun sotilaallisuus oli huipussaan Kashmirissa, separatistit tunsivat tarvetta poliittiselle alustalle, joka täydentäisi militanttiliikettä ja etsisi ratkaisua Kashmirin kysymykseen. Tämä johti kaikkien osapuolten Hurriyat Conferencen (APHC) muodostumiseen, joka on separatististen poliittisten kokoonpanojen yhdistelmä.
Heinäkuun 31. päivänä 1993 useat separatistiset poliittiset, yhteiskunnalliset ja uskonnolliset puolueet – joilla oli erilaiset ideologiat mutta joita yhdistää yhteinen näkemys siitä, että Kashmir on laittoman miehityksen alla – muodostivat liiton seitsemän kuukautta kestäneen pohdinnan jälkeen.
Ajatusta keskusteltiin ensimmäisen kerran 27. joulukuuta 1992 kokouksessa, jonka kutsui Mirwaiz Umar Farooq, tuolloin 19, joka oli ottanut tehtävänsä Kashmirin pääpappina (Mirwaiz) ja Awami Action Committeen puheenjohtajana isänsä Mirwaiz Mohammad Farooqin murhan jälkeen. 21. toukokuuta 1990. Kun liitto syntyi, Mirwaiz oli sen ensimmäinen puheenjohtaja.
Hurriyatin perustuslaki kuvaa sitä J&K:n poliittisten, sosiaalisten ja uskonnollisten puolueiden liitoksi, joka käy rauhanomaista taistelua Kashmirin kiistan ratkaisemiseksi YK:n päätöslauselmien mukaisesti tai kolmikantaneuvottelujen kautta – Intian, Pakistanin ja Kashmirin kansan kesken.
Hurriyat oli pohjimmiltaan kuusi vuotta aiemmin perustetun mielipideliiton jatke. Vuoden 1987 parlamenttivaaleissa useat yhteiskunnalliset, uskonnolliset ja poliittiset puolueet olivat yhdistäneet kätensä Muslim United Frontin (MUF) lipun alla vastustaakseen kansallisen konferenssin ja kongressin yhdistymistä. Vaalit, joita pidettiin laajalti väärennetyinä, kylväivät siviili- ja militanttiliikkeen siemeniä sitä vastaan, mitä pidettiin New Delhin hallinnona Kashmirissa.
Rakenne
Hurriyatilla oli kaksitasoinen rakenne: toimeenpaneva neuvosto, jossa oli seitsemän jäsentä, ja yleisneuvosto, jossa oli lähes kaksi tusinaa jäsentä. Hurriyatin perustuslaki ei sallinut muutoksia johtokunnassa, mutta salli yleisneuvoston lukumäärän lisäämisen tai vähentämisen.
Toimeenpanevaa neuvostoa edusti Jamat-e-Islami, yhteiskunnallis-uskonnollinen järjestö, joka tuki Kashmirin integraatiota Pakistaniin; Jammun ja Kashmir Liberation Front, itsenäisyyttä kannattava militantti, joka julisti yksipuolisen tulitauon vuonna 1994 pyrkiäkseen rauhanomaiseen ratkaisuun; Kansankonferenssi, Abdul Gani Lonen perustama poliittinen puolue, jonka militantit murhasivat vuonna 2002; Mirwaiz Umar Farooqin Awami-toimintakomitea; Ittehadul Muslimeen shiiapappi Abbas Ansarista; Sheikh Abdul Azizin johtama Kansanliitto, joka kuoli, kun poliisi ampui Muzaffarabadia kohti marssivia mielenosoittajia vuonna 2008; ja muslimikonferenssi prof Abdul Gani Bhatista, professorista, jonka J&K:n hallitus irtisanoi uhan vuoksi valtion turvallisuudelle.
Yleisneuvostoon kuuluivat kauppajärjestöt, opiskelijayhdistykset sekä sosiaaliset ja uskonnolliset ryhmät. Sen numerot muuttuivat jatkuvasti.
Jako
Vuodesta 1993 vuoteen 1996 Hurriyat oli hallitseva poliittinen voima Kashmirissa, ja valtavirran poliittiset johtajat olivat vetäytyneet. Kansallinen konferenssi palasi poliittiselle näyttämölle vuoden 1996 parlamenttivaalien aikana, mutta Hurriyat pysyi pinnalla Pakistanin tuella.
Yli vuosikymmenen jälkeen liitto alkoi murentua sisällään ja kamppaili pitääkseen laumansa yhdessä erilaisten ideologioidensa kanssa maltillisista kuten Mirwaiz Umar Farooqista ja Abdul Gani Lonesta kovan linjan kannattajiin kuten Syed Ali Geelani ja Masarat Alam. Heidän erimielisyytensä tulevasta strategiasta, militantin roolista ja vuoropuhelusta New Delhin kanssa olivat julkisuudessa.
Vuoden 2002 eduskuntavaalit johtivat jakautumiseen. Syed Ali Shah Geelanin johtama kovan linjan ryhmä syytti Sajad Lonea, joka edusti kansankonferenssia isänsä salamurhan jälkeen, ehdokkaiden asettamisesta vaaleissa. Geelani-ryhmä vaati Lonen karkottamista, mutta sitten Hurriyatin puheenjohtaja Abbas Ansari kieltäytyi. Geelanin kotona 7.9.2003 pidetyssä kokouksessa kovan linjan kannattajat poistivat Ansarin hurriyatin päällikköstä ja ilmoittivat Masarat Alamin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi. Hurriyat jakautui Mirwaizin ja Geelanin leireihin.
Yasin Malikin johtama J&K Liberation Front erosi molempien ryhmittymien kanssa.
Moderates-keskus puhuu
Mirwaizin leiri kannatti vuoropuhelua New Delhin kanssa, kun taas Geelani-ryhmä asetti edellytyksen, että New Delhi hyväksyy ensin Kashmirin kiistanalaisena alueena.
Välittömästi eron jälkeen Mirwaiz-ryhmä avasi kanavat vuoropuheluun keskuksen kanssa. Tammikuun 22. päivänä 2004 silloinen varapääministeri L. K. Advani isännöi Hurriyat-valtuuskuntaa - Abbas Ansaria, Mirwaiz Umar Farooqia, Abdul Gani Bhatia, Bilal Lonea ja Fazal Haq Qureshia - toimistossaan North Blockissa. Molemmat osapuolet päättivät tavata uudelleen. Toinen kierros pidettiin New Delhissä 27. maaliskuuta samana vuonna.
Neuvottelut jatkuivat seuraavan hallituksen kanssa. Syyskuun 6. päivänä 2005 silloinen pääministeri Manmohan Singh tapasi Mirwaizin johtamia hurriyatin maltillisia. Seuraava kierros oli 4. toukokuuta 2006, ja osapuolet sopivat kehittävänsä mekanismin jatkaakseen vuoropuhelua Kashmirin kysymyksen ratkaisemiseksi.
Keskuksen tuella Mirwaiz-ryhmä ja Mohd Yasin Malik matkustivat myös Pakistaniin Srinagar-Muzaffarabad-bussilla tapaamaan Pakistanin johtajia.
Geelanin nousu
Maltillisten koettu läheisyys New Delhiin ja vuoropuhelun tuloksen puuttuminen vahvisti Geelanin johtamia kovan linjan kannattajia. 12. huhtikuuta 2016 kuusi johtajaa, mukaan lukien Shabir Ahmad Shah, Nayeem Ahmad Khan ja Aga Hassan Budgami, erosivat Mirwaizin kanssa ja liittyivät Geelaniin.
Nykyinen epäjärjestys
Kansallisen tutkintaviraston (NIA) ratsiat Hurriyatin johtajia vastaan vuonna 2018 saivat molemmat ryhmittymät perään.
Viime vuoden kesäkuun 30. päivänä Geelani yllätti, kun hän erosi Hurriyat-ryhmästään ja jätti ohjat sijaiselleen Mohammad Ashraf Sehraille, joka kuoli pidätettynä Jammun vankilassa aiemmin tänä vuonna.
NIA:n hyökkäykset, Jamat-e-Islamin kielto ja useimpien molempien ryhmittymien ylimmän ja toisen johdon pidätys ennen J&K:n erityisaseman kumoamista 5. elokuuta 2019 ovat saaneet Hurriyatin sekaisin.
Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi
Jaa Ystäviesi Kanssa: