Selitetty: Miksi Alankomaat harkitsee ehdotusta karjan määrän leikkaamisesta

Esityksen mukaan kotieläinmääriä tulisi leikata 30 prosentilla pakottamalla jotkut maanviljelijät myymään tarvittaessa päästöoikeuksia ja jopa maataan valtiolle, Guardian raportoi.

Hollanti on EU:n suurin lihan viejä. Sillä on myös yksi Euroopan suurimmista kotieläinteollisuudesta, jolla on yli 100 miljoonaa nautaa, kanoja ja sikoja. (Hussein Falleh/AFP/Getty Images)

Alankomaat harkitsee ehdotuksia, jotka ovat lajissaan radikaaleimpia Euroopassa, karjan määrän leikkaamisesta 30 prosentilla pakottamalla maanviljelijät myymään päästöoikeutensa ja jopa maansa valtiolle.

Mikä on ehdotus?

Alankomaiden valtiovarain- ja maatalousministeriön virkamiehet ovat tehneet ehdotuksia karjan määrän vähentämiseksi lähes kolmanneksella sen väestöstä.

Hollanti on EU:n suurin lihan viejä. Sillä on myös yksi Euroopan suurimmista kotieläinteollisuudesta, jolla on yli 100 miljoonaa nautaa, kanoja ja sikoja. Vuonna 2018 maan keskimääräinen tiheys oli 14 vuohta, 93 nautaa, 298 sikaa ja 2372 siipikarjaa neliökilometrillä ja 414 henkilöä/km2.

Esityksen mukaan kotieläinmääriä tulisi leikata 30 prosentilla pakottamalla jotkut maanviljelijät myymään tarvittaessa päästöoikeuksia ja jopa maataan valtiolle, Guardian raportoi.

Tämä johtuu maassa kasvavasta julkisesta keskustelusta kotieläintuotannon vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Keskustelu sai uutta sysäystä maan tiheimmin asutuille kotieläinalueille vuosina 2007-10 koetun Q-kuumeepidemian jälkeen.

Mikä on syynä tällaiseen suunnitelmaan?

Alankomaat kamppailee akuutin ilmastokriisin kanssa, joka johtuu liiallisista typpipäästöistä. Karjaa koskeva huoli johtuu siitä, että ne tuottavat lantaa, joka virtsaan sekoitettuna vapauttaa ammoniakkia, joka on typpiyhdiste.

Tämä ammoniakki voi päästä maatilojen valumien kautta vesistöihin, jolloin liiallinen typpi vahingoittaa herkkiä luontotyyppejä. Typpi voi johtaa leviin, jotka heikentävät happea veden pinnalla.

Elsevierissä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että kotieläintuotanto aiheuttaa hälyttävää pohjaveden nitraattisaastumista.

Paperissa todetaan, Maaperän toimintaan kohdistuvien ei-toivottujen vaikutusten lisäksi maaperän typpi, joka johtuu suurelta osin kotieläintuotannosta, huuhtoutuu pohjaveteen pääasiassa nitraatin muodossa (NO3−)… Vuosina 2012-2015 tämä johti ylittymiseen. standardi (50 mg nitraattia/l) 47 % hiekkamaa-alueella, 8 % savialueella, 60 % lössialueen tiloista eikä missään turvealueen tiloista. Normien ylittäminen vaikuttaa juomaveden tuotantoon ja pintaveden laatuun. Normin ylittäneiden tilojen osuus oli erilainen erityisesti maitotiloilla.

Tutkimuksessa todetaan myös, että ravinteiden valuminen ja huuhtoutuminen maaperästä ja pohjavedestä johtaa rehevöitymiseen, jonka seurauksena typpipitoisuudet ylittivät normin 50-65 %:ssa hiekka-alueen mittauspisteistä ja noin 40-60 %:ssa hiekka-alueen mittauspisteistä. savialueella vuosina 2011–2014.

Lisäksi typpiyhdisteiden laskeuma voi vaikuttaa myös maan ekosysteemeihin happamoitumisen ja rehevöitymisen kautta. Selvityksessä todettiin, että maan luontoalueiden pinnasta 60 % on alttiina korkeammalle typen laskeumalle kuin luontokohdetyyppien kriittiset kuormitusarvot.

Se lisää, että Alankomaiden kotieläintuotannon osuus typen kokonaislaskeumasta on noin 40 prosenttia, pääasiassa ammoniakkipäästöjen kautta. Suurin osuus ammoniakkipäästöistä on nautakarjalla 63 %, sioilla 21 % ja siipikarjalla 11 %. Muutokset typen kokonaislaskeumassa eivät vaikuta suhteellisesti kriittisen kuormituksen ylityksen muutoksiin. Kun oletetaan, että karjatalouden päästöt ovat nolla, ylitys putoaa noin 60 prosentista noin 15 prosenttiin.

Kuinka vakava Alankomaiden kriisi on?

Asia on valtava huolenaihe maassa, sillä se on taistellut jo jonkin aikaa niin sanottua typpikriisiä vastaan.

Toukokuussa 2019 Alankomaiden valtioneuvoston hallintotuomioistuin, joka on Alankomaiden korkein hallintoelin, päätti, että hallitus rikkoi EU:n lainsäädäntöä, koska se ei tehnyt tarpeeksi vähentääkseen ylimääräistä typpeä haavoittuvilla luonnonalueilla. Tuomioistuin totesi, että hallituksen typen vaikutusten rajoittamista koskeva ohjelma (PAS) oli riittämätön.

Tämän jälkeen maa-, luonto- ja elintarvikeministeriö tilasi ulkopuolisen tahon tekemään ratkaisuehdotuksia kriisiin. Näin ollen Hollannin parlamentti hyväksyi 17.12.2020 uuden lain, joka tähtää typpipäästöjen hillitsemiseen.

Global Agriculture Information Network -raportin mukaan uudessa laissa asetettiin kolme tavoitetta – 40 prosentin typpiherkistä Natura-2000-alueista on oltava alle kriittisen laskeumaarvon.<255 mole per hectare) in 2025, 50 per cent of the nitrogen sensitive Natura-2000 areas must be below the critical deposition value in 2030, and 74 percent of the nitrogen sensitive Natura-2000 areas must be below the critical deposition value in 2035.

Lain tavoitteena on puolittaa rakentamisen ja maatalouden aiheuttamat typpipäästöt vuoteen 2035 mennessä.

Alankomaat on myös toteuttanut muita tiukkoja toimenpiteitä kriisin ratkaisemiseksi, mukaan lukien päivänopeusrajoituksen alentaminen 100 kilometriin tunnissa moottoriteillä typen oksidien päästöjen rajoittamiseksi ja kaasua kuluttavien rakennushankkeiden pysäyttäminen.

Mutta kotieläinten kasvihuonekaasupäästöt ovat edelleen huolenaihe maassa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportin mukaan karjankasvatuksen osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on 18 prosenttia. Se tuottaa 65 % ihmisen aiheuttamasta typpidioksidista, jonka ilmaston lämpenemispotentiaali on 310 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin.

Mikä on ollut reaktio ehdotukseen karjan määrän leikkaamisesta?

Ympäristönsuojelijat ovat suhtautuneet suunnitelmaan suurelta osin myönteisesti ja pitäneet sitä myönteisenä askeleena typpipäästöjen vähentämisessä maassa.

Maanviljelijät ovat kuitenkin vastustaneet suunnitelmaa voimakkaasti ja tukkineet teitä traktoreilla protestina ehdotuksia vastaan ​​rajoittaa eläinjätteestä peräisin olevaa ammoniakkia.

Alankomaiden maatalous- ja puutarhajärjestön (LTO) julkisten asioiden johtaja Wytse Sonnema kertoi Guardianille, että valtion ottaminen maanviljelijöiltä on huono idea. Se on maan ryöstö hallitukselta, joka ei sovi hyvän hallintotavan kanssa. Toinen syy on hyvin käytännöllinen: pakkolunastus kestää viidestä seitsemään vuotta ennen kuin saa tuloksia, ja monissa tapauksissa kauemmin. Meillä ei ole tätä aikaa, ja se on tietysti paljon kalliimpaa, Sonnema sanoi.

Guardian-raportissa todettiin myös, että useimmat puolueet haluavat vapaaehtoisempaa lähestymistapaa tässä asiassa, ja kristillisdemokraattisen vetoomuksen maatalouden tiedottaja Derk Boswijk sanoi sanoneen, että pakkolunastus voi olla tuhoisa hallitukselle. Alankomaissa maataloussektori supistuu jo nyt 3 prosenttia vuodessa, monilla viljelijöillä ei ole ketään, ja ennustetaan, että 10–15 vuoden kuluttua 40–50 prosenttia on joka tapauksessa pysähtynyt. Pakkolunastusta koskevat suunnitelmat ovat tuhoisia hallituksen tuen ja luottamuksen kannalta, Boswijk sanoi.

Jopa silloin, kun Hollannin parlamentti viime vuonna hyväksyi lain typpipäästöjen leikkaamisesta, sitä vastustettiin voimakkaasti. Useat puolueet, kuten PVV (Vapauspuolue), Vihreä vasemmisto, Eläinpuolue ja Työväenpuolue (PvdA), olivat väittäneet, että laki ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen typpipäästöjen vähentämisessä.

Lakia vastaan ​​äänestänyt demokratiafoorumi oli tuolloin sanonut, että ainoa tarkoitus oli tuhota maatalousala. LTO oli todennut, että laki on alalle vaikeus ja että sillä on saavuttamaton tavoite vuodelle 2035.

Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi

Jaa Ystäviesi Kanssa: