Selitys: Miksi Armenia ja Azerbaidžan ovat taas kiistassa Vuoristo-Karabahista
Viime viikonloppuna jännitteet kärjistyivät maiden välisellä rajalla ja johtivat ainakin neljän azerbaidžanilaisen sotilaan kuolemaan. Murhien jälkeen Armenia ja Azerbaidžan aloittivat sanallisen kiusauksen ja syyttivät toista viimeisimmän konfliktin käynnistämisestä.
Maanantaina 4. huhtikuuta 2016 julkaistussa Associated Press Television -materiaalissa otetussa otoksessa armenialaiset sotilaat ohittavat Grad-ohjuslaukaisimen sunnuntaina 3. huhtikuuta 2016 Mardakertin kylässä Vuoristo-Karabahin separatistisen alueen joukkojen alueella. . (AP) Noin neljän vuosikymmenen ajan Armenian ja Azerbaidžanin väliset aluekiistat ja etniset konfliktit Keski-Aasiassa ovat vaikuttaneet Vuoristo-Karabahin alueeseen Etelä-Kaukasiassa. Viime viikonloppuna jännitteet kärjistyivät maiden välisellä rajalla ja johtivat ainakin neljän azerbaidžanilaisen sotilaan kuolemaan. Murhien jälkeen Armenia ja Azerbaidžan joutuivat sanalliseen sylkikseen ja syyttivät toista viimeisimmän konfliktin käynnistämisestä.
Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev sanoi 6. heinäkuuta, että rauhanneuvottelut Armenian kanssa olivat pysähtyneet Vuoristo-Karabahin alueella meneillään olevan konfliktin vuoksi.
Mistä tässä konfliktissa on kyse?
Vuoristo-Karabahin alueen konflikti alkoi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1980-luvun lopulla ja kesti noin vuoteen 1994, jolloin sekä Armenia että Azerbaidžan vaativat tätä strategista aluetta. Tuolloin Vuoristo-Karabahin erillisalue oli järjestänyt Azerbaidžanin boikotoiman kansanäänestyksen, jossa ihmiset valitsivat itsenäisyyden liittymisen jompaankumpaan maista.
Etnisten armenialaisten ja etnisten azerbaidžanilaisten välinen konflikti Vuoristo-Karabahissa saavutti erityisen pohjan, kun Armenia ja Azerbaidžan syyttivät toisiaan etnisen puhdistuksen käynnistämisestä. Tilanne paheni, kun Vuoristo-Karabahin autonominen alue, hallinnollinen yksikkö, päätti äänestää liittymisestä Armenian joukkoon sen suuren armenialaisen väestön vuoksi. Vuoteen 1992 mennessä väkivalta oli lisääntynyt ja tuhannet siviilit olivat joutuneet jättämään kotinsa, mikä pakotti kansainväliset elimet huomioimaan sen.
Toukokuussa 1994 Venäjä välitti tulitauon Armenian ja Azerbaidžanin välillä, mutta konflikti on jatkunut kolme vuosikymmentä, ja molemmin puolin on yllytetty tulitaukorikkomuksiin ja väkivaltaan.
Millainen tilanne on ollut tulitauon jälkeen?
Asiantuntijoiden mukaan Armenian ja Azerbaidžanin välinen raja on ollut kireä vuodesta 2018 lähtien, varsinkin sen jälkeen, kun Azerbaidžan on siirtänyt joukkoja alueelle, lähellä Georgian rajaa. Tauolla kiistanalaisen alueen yli 30 vuoden ajan kokemasta väkivallasta tämä alue on ollut suhteellisen rauhallinen viimeiset kaksi vuotta.
Huhtikuussa 2016 alue oli erityisen jännittynyt maiden välisten väkivaltaisten taistelujen vuoksi, joita alettiin kutsua neljän päivän sodaksi. Sittemmin alueella on esiintynyt satunnaisia taudinpurkauksia, mutta tilanne ei ole lähelläkään vuoden 2016 tilannetta.
Express selitettyon nyt päälläTelegram. Klikkaus tästä voit liittyä kanavallemme (@ieexplained) ja pysy ajan tasalla uusimmista
Mitä tapahtui viime viikonloppuna?
Ei ollut heti selvää, mistä tämä taistelukierros alkoi viikonloppuna. Azerbaidžanin puolustusministeriön mukaan kolme azerbaidžanilaissotilasta kuoli sunnuntaina ja yksi maanantaina tykistötulessa Tavushin alueella Koillis-Armeniassa. Viisi muuta sotilasta loukkaantui. Raporttien mukaan myös kaksi armenialaista sotilasta oli loukkaantunut tässä välikohtauksessa.
BBC:n raportin mukaan Azerbaidžan oli sanonut tuhonneensa armenialaisen linnoituksen ja tykistöä ja aiheuttaneen tappioita sadoille armenialaissotilaille, minkä Armenia oli kiistänyt. Maanantaina Azerbaidžanin presidentti tuplasi hallituksensa väitteen, jonka mukaan Armenia olisi aloittanut taistelut, ja sanoi: Armenian poliittinen ja sotilaallinen johto kantaa koko vastuun provokaatiosta.
Armenia puolestaan sanoi Azerbaidžanin laukaisevan konfliktin, kun Armenian pääministeri Nikol Pašinjan ilmoitti hallituksen kokouksessa maanantaina, että Azerbaidžanin provokaatioihin ei vastata.
Puolustusministeri oli lisännyt, että Armenian joukot eivät pommittele siviilikohteita Azerbaidžanissa, vaan kohdistuvat vain Azerbaidžanin asevoimien tekniseen infrastruktuuriin ja teknisiin tiloihin.
Mitä Vuoristo-Karabahille tapahtuu seuraavaksi?
Tarkkailijat uskovat, että täydellinen sota Armenian ja Azerbaidžanin välillä on epätodennäköistä useiden tekijöiden vuoksi. Tällä kiistanalaisella alueella on satoja siviilisiirtokuntia, joiden asukkaat vaikuttaisivat suoraan ja mahdollisesti joutuisivat siirtymään, jos maiden välillä syttyy suuri sota.
Vaikka Turkki julkaisi viime viikonloppuna tapahtuneen kehityksen jälkeen lausunnon, jonka mukaan se tukee Azerbaidžania sen taistelussa suojella alueellista koskemattomuuttaan, tarkkailijat uskovat, että mikä tahansa sotilaallinen eskalaatio vetäisi Turkin ja Venäjän kaltaiset alueelliset voimat syvemmälle konfliktiin, mikä ei olisi mieluummin joko Ankara tai Moskova.
Kysymys on myös öljy- ja kaasuputkien verkostosta ja strategisista teistä, joille pääsy koko alueella saatetaan estää tai katkaista, jos laajamittaiset taistelut alkavat. Sekä Armenialle että Azerbaidžanille nämä aiheuttaisivat välittömiä haasteita, mikä saa tarkkailijat uskomaan, että sota ei olisi kummankaan maan etujen mukainen.
Jaa Ystäviesi Kanssa:
