Selitetty: Kun parlamentti hyväksyi lait, mutta hallitus ei toteuttanut näitä lakeja

Eduskunta on vuosien varrella kumonnut useita lakeja – ja on myös ollut ennakkotapauksia, joissa hallitus ei ole saattanut lakia voimaan useisiin vuosiin sen hyväksymisen jälkeen.

Unionin ministerit Narendra Singh Tomar, Piyush Goyal ja Som Prakash puhuvat tiedotusvälineille maanviljelijöiden johtajien kanssa käytyjen neuvottelujen 10. kierroksen jälkeen Vigyan Bhawanissa New Delhissä keskiviikkona 20. tammikuuta 2021. (PTI-kuva)

Protestoivien maanviljelijöiden ja keskuksen välillä jatkuvassa pattitilanteessa hallitus on toistanut tarjouksensa pitää kolme kiistanalaista. maatilan lakeja odotustilassa yhdestä puoleentoista vuoteen, kun taas maanviljelijät ovat hylänneet tarjouksen ja vaati lakien kumoamista. Eduskunta on vuosien varrella kumonnut useita lakeja – ja on myös ollut ennakkotapauksia, joissa hallitus ei ole saattanut lakia voimaan useisiin vuosiin sen hyväksymisen jälkeen.

Lain tuominen/poistaminen

Eduskunnalla on valta antaa laki ja poistaa se lakikirjoista (tuomioistuin voi kumota lain, jos se on perustuslain vastainen). Mutta lakiesityksen hyväksyminen ei tarkoita, että se alkaa toimia seuraavana päivänä. On vielä kolme vaihetta, jotta siitä tulee toimiva laki. Ensimmäinen askel on, että presidentti hyväksyy lakiesityksen. Sitten laki tulee voimaan tietystä päivämäärästä. Ja lopuksi, hallitus laatii säännöt ja määräykset, jotta laki saadaan toimimaan kentällä. Näiden vaiheiden suorittaminen määrittää, milloin laki tulee toimivaksi.

Ensimmäinen askel on yksinkertaisin. Perustuslain 111 §:ssä määrätään, että presidentti voi joko allekirjoittaa lakiesityksen tai olla antamatta suostumustaan. Presidentti harvoin kieltäytyy hyväksymästä lakiesitystä. Viimeksi näin tapahtui vuonna 2006, kun presidentti AP. J. Abdul Kalam kieltäytyi allekirjoittamasta lakiesitystä, joka suojelee kansanedustajia hylkäämiseltä voittoa tavoittelevan viran hoitamisen vuoksi. Lakiesitys lähetetään eduskunnalle uudelleen harkittavaksi, jos presidentti kieltäytyy antamasta sille puoltavaa lausuntoa. Ja jos parlamentti lähettää sen takaisin presidentille, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä se.

Useimmat lakiehdotukset saavat presidentin hyväksynnän muutamassa päivässä. Presidentti Ram Nath Kovind allekirjoitti kolme maatilalakia viikon sisällä niiden hyväksymisestä syyskuussa 2020. Vuonna 1986 presidentti Zail Singh käytti hyväkseen perustuslain porsaanreikää. Hänelle lähetettiin hyväksyttäväksi seitsemän kuukautta ennen hänen toimikautensa päättymistä kritisoitu lakiesitys henkilökohtaisen kirjeenvaihdon yksityisyyden loukkaamisesta. Perustuslaissa ei aseteta määräaikaa presidentin hyväksymiselle. Niinpä presidentti Singh päätti olla ryhtymättä toimiin lakiesityksen suhteen ennen toimikautensa päättymistä.

Seuraava askel on päättää päivämäärästä, jolloin laki tulee voimaan. Monissa tapauksissa parlamentti siirtää hallitukselle valtuudet määrittää tämä päivämäärä. Lakiehdotuksessa todetaan, että laki tulee voimaan sinä päivänä, jona valtioneuvosto voi Virallisessa lehdessä ilmoittamalla nimetä ja tämän lain eri säännöksille voidaan määrätä eri päivämääriä. Esimerkiksi eduskunta hyväksyi laivojen kierrätyslain joulukuussa 2019. Hallitus saatti lokakuussa 2020 lain 3 §:n voimaan. Tässä osassa hallitus valtuutetaan nimeämään upseeri valvomaan kaikkia alusten kierrätystoimia Intiassa.

Lain voimaantulo

On myös tapauksia, joissa hallitus ei saa lakia voimaan moneen vuoteen. Kaksi esimerkkiä ovat National Environment Tribunal Act ja Delhi Rent Control Act, jotka parlamentti hyväksyi pääministeri P V Narasimha Raon toimikauden aikana. Hallitus ei koskaan saattanut näitä lakeja voimaan, jotka hyväksyttiin vuonna 1995 ja jotka presidentti hyväksyi. National Green Tribunal Act kumosi vihdoin ympäristötuomioistuinlain vuonna 2010. Ja vuonna 2013 esitelty Delhi Rent Control Actin kumoamista koskeva lakiesitys on edelleen vireillä Rajya Sabhassa.

On myös useita tapauksia, joissa laki määrää, milloin se tulee voimaan. Vuoden 2013 maanhankintalaki asetti keskukselle kolmen kuukauden ulomman rajan voimaantulon jälkeen presidentin hyväksymisen jälkeen. Lakiehdotuksessa voidaan myös määrittää tarkka päivämäärä, jolloin se tulee voimaan. Asetuksia korvaavat lait tekevät joskus niin. Tällaisissa tapauksissa lakiehdotuksessa asetetaan lain voimaantulopäiväksi päivämäärä, jolloin presidentti allekirjoitti asetuksen (koska eduskunta ei ollut istunnossa). Esimerkiksi sähkösavukkeiden kieltävä laki tuli voimaan 18. syyskuuta 2019 (asetuspäivä) sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi asetuksen korvaavan lain 2. joulukuuta 2019. Samoin niiden säädökset korvaavat kolme maatilalakia tulivat voimaan kesäkuussa 5, 2020.

Säännöt ja määräykset

Eduskunnan hyväksymä lakiesitys on lain luonnos. Jotta laki voisi alkaa toimia kentällä, yksilöitä on värvättävä tai heille on annettava valta hallita sitä. Toimeenpanevan ministeriön on myös viimeisteltävä lomakkeet tiedon keräämiseksi ja etujen tai palvelujen tarjoamiseksi. Näitä päivittäisiä toiminnallisia yksityiskohtia kutsutaan säännöiksi ja määräyksiksi. Ja parlamentti antaa hallitukselle vastuun niiden tekemisestä. Nämä määräykset ovat kriittisiä lain toiminnan kannalta.

Jos hallitus ei tee sääntöjä ja määräyksiä, lakia tai sen osia ei panna täytäntöön. Vuoden 1988 Benami Transactions Act on esimerkki täydellisestä laista, jota ei ole pantu täytäntöön säännösten puuttuessa. Laki antoi hallitukselle valtuudet takavarikoida benami-omaisuutta. 25 vuoden ajan tällaiset kiinteistöt olivat immuuneja takavarikointia vastaan, koska asiaankuuluvia hallituksen sääntöjä ei ollut laadittu. Laki lopulta kumottiin vuonna 2016 ja korvattiin uudella.

Eduskunta on suositellut, että hallitus laatii säännöt kuuden kuukauden kuluessa lain hyväksymisestä. Eduskunnan valiokunnat ovat kuitenkin havainneet, että useat ministeriöt rikkovat tätä suositusta. Hallituksella ei ole vain valtaa antaa sääntöjä, vaan se voi myös tukahduttaa aiemmin tekemiään sääntöjä. Maatilalakien osalta hallitus on antanut joitain sääntöjä lokakuussa 2020.

Kirjoittaja on PRS-lainsäädäntötutkimuksen Outreach-johtaja

Jaa Ystäviesi Kanssa: