Selitetty: Mikä on viimeaikaisten Turkin ja Kreikan välisten jännitteiden takana
Molemmat valtiot vastustavat edelleen toisiaan vuosikymmeniä kestäneessä Kyproksen konfliktissa, ja kahdesti ovat melkein käyneet sotaa etsintäoikeuksista Egeanmerellä.
Eid al-Adha -rukoukset Bysantin aikakauden Hagia Sofiassa. Turkin ja Kreikan äskettäin konfliktien joukossa on Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi. (Kuva: AP) Naton liittolaiset Turkki ja Kreikka ovat lukinneet sarvet kahdesti viimeisen kahden viikon aikana – ensin sen jälkeen, kun Turkki muutti 1500 vuotta vanhan Hagia Sofian museosta moskeijaksi, ja sitten selvitettiin, kuka saa tutkia hiilivetyjä itäisellä Välimerellä.
Maiden väliset suhteet ovat tänä vuonna heikentyneet selvästi. Helmikuussa Turkki oli sallinut tuhansien siirtolaisten ylittää rajan Kreikkaan ja Euroopan unioniin, mikä ärsytti Kreikkaa.
Välimeren naapurit
Turkilla ja Kreikalla on vuosisatojen ajan ollut yhteinen ruudullinen historia. Kreikka itsenäistyi modernin Turkin edeltäjästä, Ottomaanien valtakunnasta, vuonna 1830. Vuonna 1923 maat vaihtoivat muslimeja ja kristittyjä – muuttoliikkeen, jonka laajuuden on historiassa ylittänyt vain Intian jako.
Molemmat valtiot vastustavat edelleen toisiaan vuosikymmeniä kestäneessä Kyproksen konfliktissa, ja kahdesti ovat melkein käyneet sotaa etsintäoikeuksista Egeanmerellä.
Lue myös | Selitys: Miksi kiinalainen laivasto suututti Ecuadoria lähellä sen vesiä
Molemmat maat ovat kuitenkin osa 30-jäsenistä Nato-allianssia, ja Turkki on virallisesti ehdokas Euroopan unionin täysjäseneksi, jonka jäsen Kreikka on.
Hagia Sofian rivi
Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva vuosisatoja vanha Hagia Sofia oli alun perin katedraali Bysantin valtakunnassa ennen kuin se muutettiin moskeijaksi vuonna 1453, kun Konstantinopoli joutui sulttaani Mehmet II:n ottomaanien joukkojen käsiin.
1930-luvulla Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürk kuitenkin sulki moskeijan ja teki siitä museon yrittääkseen tehdä maasta maallisempaa.
Monet kreikkalaiset kunnioittavat edelleen Hagia Sofiaa ja pitävät sitä keskeisenä osana ortodoksista kristinuskoa. Joten, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan määräsi rakennuksen avautumaan muslimien palvontaan viime kuussa, jännitteet kärjistyivät.
Heinäkuun 24. päivänä, kun perjantairukoukset pidettiin Hagia Sofiassa ensimmäistä kertaa 90 vuoteen, kirkonkellot soittivat kaikkialla Kreikassa protestina. Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis kutsui paikan muuntamista loukkaukseksi 2000-luvun sivilisaatiota kohtaan ja kuvasi Turkin toimintaa todisteeksi heikkoudesta.
Päivää myöhemmin Turkin ulkoministeriö vastasi sanomalla, että Kreikka osoitti jälleen vihamielisyytensä islamia ja Turkkia kohtaan sillä verukkeella, että se reagoi Hagia Sofian moskeijan avautumiseen rukouksille.
Itäisen Välimeren kiista
Turkki ja Kreikka ovat 40 vuoden ajan olleet erimielisiä oikeuksista itäiselle Välimerelle ja Egeanmerelle, joka kattaa merkittäviä öljy- ja kaasuesiintymiä.
Turkki ilmoitti 21. heinäkuuta, että porausalus Oruc Reis tutkisi kiistanalaista osaa merestä öljyn ja kaasun saamiseksi. Kreikka vastasi asettamalla ilmavoimansa, laivastonsa ja rannikkovartiostonsa korkeaan valmiustilaan.
Express selitettyon nyt päälläTelegram. Klikkaus tästä voit liittyä kanavallemme (@ieexplained) ja pysy ajan tasalla uusimmista
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmaisi tukensa Kreikalle ja sanoi, että Turkille pitäisi määrätä seuraamuksia sen loukkauksista Egeanmerellä.
Saksan liittokansleri Angela Merkelin väliintulon jälkeen Turkki ilmoitti viime viikolla lopettaneensa porauksen ja olevansa valmis keskustelemaan asiasta Kreikan kanssa.
Jaa Ystäviesi Kanssa:
