Selitetty: Maatilalaeissa hallitus on tarjoutunut peruuttamaan riitojenratkaisusäännön

Maanviljelijöiden tuotekauppa (edistämis- ja edistämislaki 2020) antaa ostajalle oikeuden harjoittaa viljelijän tuotteiden kauppaa ja kauppaa koko maassa. Tämä tarkoittaa, että maanviljelijällä on vapaus käydä valtion sisäistä ja valtioiden välistä kauppaa ostajien kanssa, mikä laajentaa valintojaan perinteisten markkinoiden ulkopuolelle.

Mielenosoituspaikka Singhun rajalla 15. joulukuuta 2020. (Express kuva Abhinav Saha)

Sen tarjouksessa tyytyä maanviljelijät protestoivat rajoilla Keskus tarjoutui vesittämään merkittävästi näiden lakien keskeisiä säännöksiä yli kolmen viikon ajan kansallisesta pääomasta uusien maatalouslakien vastaisesti. Ehdotettujen muutosten joukossa on ainutlaatuisen riitojenratkaisumekanismin peruuttaminen viljelijöiden ja ostajien välisissä asioissa ja sen sijaan tällaisten riitojen saattaminen siviilituomioistuimen toimivaltaan.

Mikä on riitojenratkaisumekanismi?

Maanviljelijöiden tuotekauppa (edistämis- ja edistämislaki 2020) antaa ostajalle oikeuden harjoittaa viljelijän tuotteiden kauppaa ja kauppaa koko maassa. Tämä tarkoittaa, että maanviljelijällä on vapaus käydä valtion sisäistä ja valtioiden välistä kauppaa ostajien kanssa, mikä laajentaa valintojaan perinteisten markkinoiden ulkopuolelle.

Lain 3 luvussa säädetään myös riitojenratkaisumekanismista. Lain 8 §:ssä, jossa määritellään maanviljelijöiden riitojenratkaisumekanismi, todetaan, että jos viljelijän ja elinkeinonharjoittajan välisestä liiketoimesta syntyy erimielisyyttä, riidan ratkaisee alajaostotuomarin asettama sovittelulautakunta. Siinä sanotaan, että sovittelulautakunnan ratkaisu sitoo osapuolia.

Miten hallitus ratkaisee riidan?

Laissa säädetään, että lautakunta koostuu puheenjohtajasta ja kahdesta neljään sellaisesta jäsenestä, jotka alajaostotuomari katsoo sopivaksi. Osapuolten on ensin tehtävä hakemus SDM:lle, jotta he etsivät molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua sovittelumenettelyllä.

Sitten lautakunta ottaa riidan käsiteltäväksi. Osapuolet voivat itse suositella hallitukseen yhtä tai kahta jäsentä sekä puheenjohtajaa, joka on alajaostotuomarin nimittämä valtion virkamies. Seuraa Express Explainedia Telegramissa

Entä jos osapuolet eivät pääse sopimukseen?

Jos erimielisyyttä ei saada ratkaistua 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saatettu hallitukselle, SDM käsittelee riidan alajaostoviranomaisena asian ratkaisemiseksi. Alaosastoviranomaisella on valtuudet antaa kolmenlaisia ​​määräyksiä lain nojalla: (a) antaa määräys viljelijöille ja kauppiaille maksettavan määrän perimiseksi; b) määrätä 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu seuraamus; tai (c) keskeyttää sopivaksi katsomansa ajaksi tai peruuttaa oikeuden toimia sähköisenä kaupankäynti- ja tapahtumaalustana.

Maanviljelijän mielenosoitus uutta maatalouslakia vastaan ​​Singhun rajalla New Delhissä maanantaina 14. joulukuuta 2020. Pikakuva: Abhinav Saha

Laissa säädetään myös, että Subdivisional Authorityn määräyksistä voidaan hakea muutosta 60 päivän kuluessa määräyksen antamisesta keskusviranomaisen nimittämälle upseerille, joka ei ole alempi kuin Intian hallituksen yhteissihteeri. hallitus tähän tarkoitukseen.

Miksi maanviljelijät ovat järkyttyneitä tästä riidanratkaisukehyksestä?

Koska uudessa laissa säädetään erityisestä riitojenratkaisumekanismista, se estää siviilituomioistuimen toimivallan käsittelemästä kannetta tai oikeudenkäyntiä sellaisissa asioissa, jotka voitaisiin käsitellä laissa säädetyn erityismekanismin avulla.

Lain 15 §:n mukaan millään siviilituomioistuimella ei ole toimivaltaa käsitellä kannetta tai oikeudenkäyntiä mistään sellaisesta asiasta, jonka tiedostamisen ja määräyksen voi tehdä mikä tahansa tämän lain tai sen nojalla annettujen sääntöjen nojalla valtuutettu viranomainen.

Pohjimmiltaan siviilituomioistuinten toimivallan korvaaminen raskaasti byrokraattisella menettelyllä valtion työntekijän SDM:n alaisuudessa on herättänyt pelkoja maanviljelijöiden keskuudessa.

Voiko laki estää tuomioistuinten toimivallan?

Siviilituomioistuinten toimivallasta määrätään siviiliprosessilain 9 §:ssä. Säännöksen mukaan siviilituomioistuimilla on toimivalta ratkaista kaikki siviilioikeudelliset kanteet, paitsi kanteet, joiden tietäminen on joko nimenomaisesti tai epäsuorasti kielletty.

Lait siis rutiininomaisesti estävät siviilituomioistuinten toimivallan perustaa vaihtoehtoisia riita-asioita. Monet säädökset, mukaan lukien tuloverolaki, vuokravalvontalainsäädäntö, yhtiölaki, kieltävät siviilituomioistuinten toimivallan ja suosivat vaihtoehtoisia riitamenettelyjä.

Lait eivät kuitenkaan voi viedä korkeimman oikeuden ja korkeimman oikeuden toimivaltaa. Kaikki valtion toimet voidaan riitauttaa tällaisissa tuomioistuimissa useilla eri perusteilla, mukaan lukien mielivaltaisuus. Tuomioistuinvalvonta on osa perustuslain perusrakennetta, ja oikeus kääntyä tuomioistuimeen perusoikeuksien loukkaamisen vuoksi on sinänsä perustuslain 32 artiklan mukainen perusoikeus. Maatalouslakien yhteydessä Subdivisional Authorityn päätökset voidaan aina valittaa asianomaiseen High Courtiin mielivaltaisuuden jne. perusteella, jos jompikumpi osapuoli joutuu loukatuksi.

Jaa Ystäviesi Kanssa: