Kiinan ilmastositoumus: kuinka tärkeä se on maapallolle ja Intialle?
Presidentti Xi Jinping on luvannut Kiinan olevan hiilidioksidipäästötön vuoteen 2060 mennessä, ja ilmeisesti edennyt määräaikaa päästöhuipun saavuttamiselle. Kuinka merkittäviä nämä sitoumukset ovat planeetalle ja Intialle?
Hiilen käsittelylaitos Shanxin maakunnassa. Kiina on maailman suurin päästöjen aiheuttaja, ja sen osuus on enemmän kuin Yhdysvaltojen, EU:n ja Intian päästöt yhteensä. (AP-kuva/tiedosto) On se aika vuodesta, kun maat alkavat valmistautua neuvotteluihin vuoden päättyvässä YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa. Tänä vuonna konferenssia ei järjestetä pandemian vuoksi.
Mutta viime viikolla Kiina teki odottamattoman ilmoituksen, joka varmisti, ettei ilmastonmuutoksen jännitystä ollut puutetta tällä kaudella. Puhuessaan YK:n yleiskokouksessa Kiinan presidentti Xi Jinping antoi kaksi lupausta, jotka tulivat ilmastonmuutoksen seuraajille tervetulleena yllätyksenä.
Mitä Kiina on ilmoittanut?
Ensinnäkin Xi sanoi, että Kiinasta tulisi hiilinetto-nolla vuoteen 2060 mennessä. Netnolla on tila, jossa maan päästöt kompensoidaan kasvihuonekaasujen imeytymisellä ja poistolla ilmakehästä. Imeytymistä voidaan lisätä luomalla lisää hiilinieluja, kuten metsiä, kun taas poistaminen edellyttää tekniikoiden, kuten hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin, soveltamista.
Toiseksi Kiinan presidentti ilmoitti pienestä, mutta tärkeästä muutoksesta Kiinan jo sitoutuneessa tavoitteessa päästää päästöjen huippunsa vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Kiina ei salli kasvihuonekaasupäästöjensä kasvaa tätä pistettä pidemmälle. Xi ei täsmentänyt, kuinka pian ennen vuotta 2030 tarkoittaa, mutta tätäkin paljon pidetään erittäin myönteisenä liikkeenä maailman suurimmalta päästöjen aiheuttajalta.
Miksi nettonolla on tärkeä tavoite?
Parin viime vuoden ajan on ollut yhteistä kampanjaa saada maat, erityisesti suuret päästöjen aiheuttajat, sitoutumaan saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tätä kutsutaan joskus nettonollapäästöjen tilaksi, joka edellyttäisi maiden vähentävät merkittävästi päästöjään ja lisäävät maa- tai metsänieluja, jotka absorboivat tapahtuvat päästöt. Jos nielut eivät ole riittäviä, maat voivat sitoutua ottamaan käyttöön tekniikoita, jotka poistavat fyysisesti hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Suurin osa tällaisista hiilidioksidinpoistotekniikoista on vielä testaamattomia ja erittäin kalliita.
Tutkijat ja ilmastonmuutoskampanjaryhmät sanovat, että globaali hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on ainoa tapa saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoite, jonka mukaan maapallon lämpötilat eivät nouse yli 2 °C:n esiteolliseen aikaan verrattuna. Nykyisellä päästövauhdilla maailma on matkalla kohti lämpötilan nousua 3–4 °C vuoteen 2100 mennessä.
Express selitettyon nyt päälläTelegram. Klikkaus tästä voit liittyä kanavallemme (@ieexplained) ja pysy ajan tasalla uusimmista
Kuinka merkittävää Kiinan sitoutuminen on?
Kiina on maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. Sen osuus maailmanlaajuisista päästöistä on lähes 30 prosenttia, mikä on enemmän kuin Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Intian, kolmen toiseksi suurimman päästöjen aiheuttajan, yhteispäästöt. Kiinan saaminen sitoutumaan nettonollatavoitteeseen, vaikka se olisi 10 vuotta myöhemmin kuin mitä kaikilla on mielessä, on suuri läpimurto, varsinkin kun maat ovat olleet haluttomia sitoutumaan tällaisiin pitkäaikaisiin sitoumuksiin.
Euroopan unioni oli toistaiseksi ainoa suuri päästöjen aiheuttaja, joka on sitoutunut nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Myös yli 70 muuta maata on tehnyt samanlaisia sitoumuksia, mutta useimmilla niistä on suhteellisen alhaiset päästöt, minkä vuoksi niiden nettonolla. asema ei auttaisi planeetan asiaa suuressa määrin. Todelliset raskassarjat, joiden ilmastotoimet ovat ratkaisevan tärkeitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ovat neljä suurta – Kiina, Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Intia –, jotka yhdessä aiheuttavat yli puolet maailman päästöistä, ja seuraavina maat, kuten Venäjä, Brasilia, Etelä-Afrikka, Japani ja Australia.
Viikkoa aiemmin Etelä-Afrikka ilmoitti aikovansa tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, mutta muut maat ovat pidättäytyneet. Yhdysvallat on Donald Trumpin hallinnon alaisuudessa kävellyt ulos Pariisin sopimuksesta, eikä edes usko näihin kohteisiin.
Kiinan presidentti Xi Jinping puhuu YK:n yleiskokouksessa torstaina 1.10.2020 New Yorkissa. (Eskinder Debebe/UN-valokuva AP:n kautta) Mikä on Intian sitoumus?
Intia on vastustanut paineita sitoutua pitkäaikaiseen sitoumukseen vedoten siihen, että kehittyneet maat olivat epäonnistuneet täysin aiempien lupaustensa pitämisessä eivätkä koskaan täyttäneet aiemmin tekemiään sitoumuksia. Intia on myös väittänyt, että sen toteuttamat ilmastonmuutostoimet ovat suhteellisesti paljon voimakkaampia kuin kehittyneiden maiden toimet.
Tähän asti Kiina oli esittänyt enemmän tai vähemmän samanlaisia väitteitä kuin Intia. Maat ovat historiallisesti pelanneet yhdessä ilmastonmuutosneuvotteluissa, vaikka niiden päästöissä ja kehitystilanteessa on parin viime vuosikymmenen aikana ilmennyt suuria eroja.
Siksi Kiinan päätös on iso laukaus käteen Pariisin sopimuksen onnistumiselle. Maiden toimista tieteellistä analyysia tarjoavan globaalin Climate Action Tracker -ryhmän mukaan Kiinan tavoite toteutuessaan alentaisi ilmaston lämpenemisennusteita vuodelle 2100 noin 0,2–0,3 °C, mikä on vaikuttavin yksittäinen toimenpide, joka on koskaan tehty. mistä tahansa maasta.
Joten mitä vaikutuksia Kiinan sitoutumisella on Intiaan?
Kiinan ilmoituksen odotetaan luonnollisesti lisäävän Intiaan kohdistuvaa painetta seurata esimerkkiä ja suostuvan johonkin pitkäaikaiseen sitoumukseen, vaikka se ei olisikaan aivan 2050 nettonolla -tavoite. Tämä on jotain, mitä Intia tuskin tekee.
Meille asetettu vaatimus on väärä. Itse asiassa, jos tarkastellaan Pariisin sopimuksessa annettuja lupauksia, Intia on ainoa G20-maa, jonka toimet ovat oikealla tasolla saavuttaakseen 2°:n tavoitteen. Muiden kehittyneiden maiden on itse asiassa ponnisteltava kohti 1,5 asteen maailmaa, mutta ne eivät pysty edes tekemään tarpeeksi saavuttaakseen 2 asteen tavoitteen. Joten kyllä, paine kasvaisi, ja meidän on kohdattava se. Mutta se on epäreilu vaatimus, ja meidän on vastustettava sitä, kuten olemme tehneet koko ajan, sanoi Ajay Mathur, Delhissä toimivan The Energy and Resources Instituten johtaja.
Mathurin väitettä tukee myös Climate Action Tracker, joka pitää Intian toimet 2°C-yhteensopivina, kun taas Yhdysvaltojen, Kiinan ja jopa Euroopan unionin tämänhetkiset ponnistelut luokitellaan riittämättömiksi.
Aiemmin tänä vuonna Intia oli muotoilemassa itselleen pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa, mutta tämä ponnistelu näyttää olevan toistaiseksi hylätty.
Toinen kiinalaisen päätöksen sivuvaikutus voi olla Intian ja Kiinan lisääntynyt eroavaisuudet ilmastoneuvotteluissa. Kiinalla saattaa nyt olla vähemmän perusteita yhtyä Intiaan kehitysmaana.
Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran painetussa versiossa 3.10.2020 otsikolla 'Kiinan ilmastositoumus'.
Jaa Ystäviesi Kanssa:
