Asiantuntija selittää: Merkelin aikakausi ja Intia ja mitä tapahtuu seuraavaksi

Kun liittokansleri Angela Merkel valmistautuu luovuttamaan vallan uudelle koalitiojohtajalle, aikakausi päättyy Saksassa ja Euroopassa. Miten Intian suhteet Saksaan kehittyivät Merkelin vuosina ja mitä tapahtuu seuraavaksi?

Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui lehdistötilaisuudessa jäähyväiskiertueella Länsi-Balkanilla. (AP Photo/Franc Zhurda, tiedosto)

Saksalla on äänesti muutoksen puolesta , mutta mandaatilla, joka vaatii paljon neuvotteluja ennen seuraavan hallituksen muodostamista.

Erääntyvän liittokansleri Angela Merkelin hallituskoalitioon kuuluneet keskustavasemmiston sosiaalidemokraatit (SPD) ja heidän liittokansleriehdokkaansa Olaf Scholz ovat onnistuneet muuttamaan alkuperäisen käsityksen saksalaisista äänestäjistä ja nousemaan huipulle hitaan kampanjan alkamisen jälkeen. kaaviosta. Konservatiivinen Kristillisdemokraattinen liitto (CDU) ja sen johtaja Armin Laschet ovat vajoaneet kaikkien aikojen pohjalle ja saattavat joutua ottamaan paikan oppositiossa.

Vihreät liittokansleriehdokas Annalena Baerbockineen ovat nousseet kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, mikä osoittaa selvästi äänestäjien reaktion ilmastokriisiin. Menneisyyden perinteinen kuninkaantekijä, liberaalipuolue (FDP), on neljännellä sijalla ja on edelleen ratkaiseva hallituksen muodostamisessa. Populistinen oikeistolainen Alternative for Deutschland (AfD) on siirtynyt alas tikkaita, mutta on edelleen eduskunnassa, mikä osoittaa, että he ovat juurtuneet Saksan poliittiseen maisemaan.

Kun lopulliset tulokset on julistettu, niin SPD:n kuin CDU:nkin koettelevat pitkän hallituksen muodostamisprosessin.

Polut hallitukseen

Angela Merkel toimi liittokanslerina 16 vuotta – vuosina 2005–2021. Mitä hän teki oikein voidessaan palvella niin pitkään?

Merkel on kolmas CDU:n johtaja, jolla on ollut poikkeuksellisen pitkä toimikausi liittokanslerina. Kaksi muuta johtajaa olivat tohtori Konrad Adenauer (1949-63), joka loi Länsi-Saksan perustan, ja tohtori Helmut Kohl (1982-98), jota kutsuttiin yhdistymiskansleriksi.

Merkel rikkoi lasikaton tullakseen ensimmäiseksi konservatiivipuolueen naisliittokansleriksi, ja hänet pitivät virassa poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden yhdistelmä. Hänen keskitielähestymisensä sai hänet näyttämään turvalliselta vedolta, kun asiat eivät olleet poliittisesti vakaat, ja voitti hänen kannatuksensa kotimaassa ja Euroopan tasolla.

Vaikka monet Euroopassa näkivät hänet ainoana vahvana johtajana mantereella, toisille hän vaikutti tyypillisesti saksalaisella tavalla riskejä karttavalta – mikä toi varmuuden siitä, että hän johtaa ilman veneen keinuttamista. Koska CDU oli suurin puolue neljässä viime vaaleissa ja Merkelillä ei ollut merkittäviä haasteita johtajuudelleen sisältäpäin, hän saattoi johtaa neuvotteluja koalitiohallituksista, mutta hän ei aina saavuttanut optimaalista lopputulosta. Hän muodosti kolme kertaa hallituksen sosiaalidemokraattien kanssa, jota kutsuttiin suureksi koalitioksi.

Tohtori Ummu Salma Bava on professori Centre for European Studiesissa, Kansainvälisten opintojen korkeakoulussa ja Jean Monnet -oppituoli EU:n turvallisuus-, rauha- ja konfliktinratkaisusta (EU-SPCR) Jawaharlal Nehrun yliopistossa. Hänen tutkimusalueensa ovat EU:n ja Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä Intian politiikka ja ulkopolitiikka.

Miten Saksan talous, yhteiskunta ja politiikka eroavat nykyään siitä, mitä ne olivat Merkelin tultua liittokansleriksi?

Useat poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset tapahtumat Euroopassa ja maailmassa vaikuttivat Saksaan. Merkel hyötyi edeltäjänsä Gerhard Schröderin käynnistämistä talousuudistuksista – muun muassa verojen alentamisesta, työttömyys- ja sosiaalietuuksien yhdistämisestä sekä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisestä. Vahvana vientiin perustuvana taloudena Merkelin johtama Saksa ylitti Euroopassa Ranskan, Iso-Britannian, Espanjan ja Italian, ja sen vienti oli vahvaa vain Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Hänen toimikautensa aikana työttömyys väheni Saksassa 3 miljoonalla ja 5 miljoonaa ihmistä lisää työllistyi. Innovatiivinen kurzarbeit-lyhennetty työaikajärjestelmä pelasti tuhansia työpaikkoja ja esti irtisanomiset myöntämällä yrityksille tukia työntekijöiden pitämiseksi vauhdissa finanssikriisin ja pandemian aikana.

Saksa on kuitenkin ollut hidas sopeutumassa digitalisaatioon – ja OECD:n tiedot osoittavat, että se on 34. sijalla 38 teollisuusmaan joukossa Internetin nopeuksilla.

Kun lopulliset tulokset on julistettu, alkaa pitkä hallituksen muodostusprosessi.

Saksan väestörakenteen muutoksen myötä Merkel on edelleen suosittu suurten ikäluokkien keskuudessa, sukupolvi, joka syntyi toisen maailmansodan päättymisestä 1960-luvun puoliväliin. Kolmekymmentä vuotta vuoden 1990 yhdistymisen jälkeen muistot toisesta maailmansodasta ovat väistymässä – mutta idän ja lännen välinen kuilu jatkuu huolimatta siitä, että Saksan peräkkäiset hallitukset pumppasivat rahaa entiseen itään. Uusissa osavaltioissa työttömyysluvut ovat edelleen korkeammat kuin muualla Saksassa. Ja merkittävä osa väestöstä (noin 10 %) on sitä mieltä, että maan pitäisi erota Euroopan unionista.

Kaikki tämä kehitys on vaikuttanut poliittiseen maisemaan. Kristillisdemokraattisen liiton/Kristisosialistisen liiton (CDU/CSU), SPD:n ja FDP:n perinteinen kahden ja puolen puolueen järjestelmä on muuttunut. Vihreät ovat nousseet suurena voimana, ja viime aikoina AfD on pyrkinyt tarjoamaan radikaaleja ratkaisuja luoden hajonneen poliittisen kentän. Jotkut analyytikot yhdistävät AfD:n – josta tuli Saksan parlamentin kolmanneksi suurin puolue vuonna 2017 – vahvistumisen suureen pakolaismäärään vuonna 2015, joka seurasi Merkelin päätöstä avata heille maan ovet. AfD:n nousu on myös linjassa muualla Euroopassa nähdyn trendin sekä Puolan ja Unkarin oikeistohallitusten syntymisen kanssa.

Miten Merkelin johtama Saksa on vaikuttanut Eurooppaan ja maailmaan?

Vuoden 2008 finanssikriisiä seurasi euroalueen kriisi. Saksa maksoi suurimman summan EU:n ensimmäisessä Kreikan pelastuspaketissa vuonna 2010. Merkelin pyrkimys säästötoimiin kriisin ratkaisemiseksi teki hänestä erittäin epäsuositun Kreikassa ja muissa Euroopan maissa, jotka kamppailevat budjettien tasapainottamisen ja kasvuohjelman kanssa.

Vuonna 2015 pakolaiskriisi valtasi Euroopan, ja Merkel painoi ottamaan vastaan ​​Euroopan rannoille laskeutuneiden määrän. Hänen kuuluisa linjansa Wir schaffen das – Pystymme selviytymään tästä – sai kritiikkiä Saksan äärioikeistoryhmiltä sekä hänen eurooppalaisilta liittolaisilta, jotka valittivat, ettei heitä ole kuultu. Puola, Unkari ja Itävalta kieltäytyivät vastaanottamasta pakolaisia ​​EU:n päättämien kiintiöiden mukaisesti, kun taas Saksa otti vastaan ​​miljoona Eurooppaan saapuneita.

Merkeliä on pidetty EU:n kriisinhoitajana – rooli, joka näkyi Euroopan brexit-neuvotteluissa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Häntä on kutsuttu myös ilmastokansleriksi roolistaan ​​vähähiilisen tulevaisuuden edistämisessä Saksassa ja Euroopassa. Vaikka Saksa hyväksyi Energiewenden siirtymisen uusiutuvampaan ja kestävämpään talouteen, sen suuren teollisuustalouden uudelleenkeksiminen kilpailuympäristössä ei ole ollut helppoa – kolme neljäsosaa Saksan energiatarpeesta tulee edelleen öljystä, hiilestä ja kaasusta.

Poliittisella tasolla hän tai EU ei voinut keksiä voimakkaampia toimia Venäjää vastaan ​​sen jälkeen, kun se liitti Krimin 2014 - ja Saksa päätti sittemmin jatkaa kiistanalaisen Nord Stream 2 -putkilinjan kanssa kaasun toimittamiseksi Eurooppaan.

Vuoden 2016 Yhdysvaltain vaalien jälkeen, jotka asettivat Donald Trumpin Valkoiseen taloon, Merkeliä alettiin nähdä vapaan maailman uutena johtajana. Covid-19:n puhkeamisen jälkeen Saksa johti eurooppalaisia ​​pyrkimyksiä puuttua pandemian vaikutuksiin ajoissa solidaarisesti.

Millä aloilla ja suuntiin Intian kahdenvälinen suhde Saksaan kehittyi Merkelin aikana?

Intian ja Saksan välisen strategisen kumppanuuden avauksesta vuonna 2001 suhteet ovat kasvaneet vahvasti. Intia on yksi harvoista maista, jonka kanssa Saksa käy ministeritason hallitustenvälisiä neuvotteluja (IGC). Tähän mennessä on pidetty viisi HVK-kokousta; ne osoittavat kasvavaa poliittista sitoutumista ja taloudellista kumppanuutta, joka on johtanut vahvoihin institutionalisoituihin järjestelyihin keskustellakseen kahdenvälisistä ja maailmanlaajuisista kysymyksistä.

Vuonna 2019 järjestetyssä viidennessä HVK:ssa, jota varten Merkel vieraili Intiassa, keskityttiin kestävään kasvuun ja luotettavaan kansainväliseen järjestykseen. Vaikka kauppa ja investoinnit ovat olleet kahdenvälisen sitoumuksen ytimessä, HVK on laajentanut toiminta-aluettaan tekoälyyn ja digitaaliseen transformaatioon ja edistänyt 'Make in India Mittelstand' -ohjelmaa. Muita yhteistyöalueita ovat tiede ja teknologia, kestävä energia, älykkäät kaupungit ja kiertotaloudet.

Poliittisella tasolla Intia ja Saksa ovat olleet YK:n turvallisuusneuvoston uudistuksen eturintamassa. Kulttuuritasolla korkeakoulutukseen on panostettu yhteisesti ihmisten välisten kontaktien ja yhteistyön lisäämiseksi koulutuksessa.

Mitkä ovat ne keskeneräiset tehtävät, jotka Intian on nyt tehtävä Merkelin seuraajan kanssa?

Kestää jonkin aikaa, ennen kuin vakaa hallitseva koalitio syntyy ja uusi hallitus astuu virkaan Saksassa. Se, mikä on poliittisella asialistalla etusijalla, määräytyy osittain koalition luonteen mukaan. Yleisesti ottaen kuitenkin jatkuu aiemmin sovittu asialista, ja kahdenväliseen kauppaan keskittyminen hallitsee kumppanuuden taloudellista puolta.

Saksa on esittänyt oman strategiansa Intian ja Tyynenmeren alueelle, jota on luettava EU:n lähestymistavan kanssa. New Delhin on sitouduttava Berliiniin parantamaan yhtälön tätä näkökohtaa.

Puolustusyhteistyötä on mahdollista laajentaa. Keskittyminen huipputeknologian siirtoihin ja Intiaan luotaviin kestäviin tutkimus- ja kehityskeskuksiin vauhdittaa infrastruktuurin luomista ja tieteellistä yhteistyötä.

Merkittävä yhteistyöalue liittyy ilmastonmuutokseen ja kestävämpien energiaratkaisujen rakentamiseen Intiaan ja sen tarjoamiseen kolmansille maille yhteisbrändäyksellä.

Toinen vaihtoehto olisi investointi korkeakoulutukseen ja korkeasti koulutettujen intialaisten työllisyyden nopeuttaminen Saksassa.

Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi

Jaa Ystäviesi Kanssa: