'Käännös on minun kieleni'

Daljit Ami, joka on kääntänyt Arundhati Royn The Ministry of Utmost Happinessin Punjabiksi, kertoo, miksi tunteiden kääntäminen on välttämätöntä

Daljit Ami.

Kääntäjä ja elokuvantekijä Daljit Ami aloitti luovan prosessin kääntääkseen Arundhati Royn The Ministry of Utmost Happiness -teoksen Punjabiksi selkeällä tarkoituksella. Ami ei halunnut, että Punjabi-lukijat eivät saisi lukea Royn loistavaa ja monitasoista työtä, kun hän oli maistellut romaanin viimeistä sivua.

Yli 18 kuukauden ajan Ami keskusteli, pelasi, kokeili, taisteli ja eli sanojen kanssa herättääkseen Darbar-I-Khushiyanin henkiin ja antaakseen lukijoilleen 'alkuperäisen' teoksen. Lukijoideni täytyy tuntea, mistä se tulee, on välttämätöntä, että tunteet käännetään. Kääntäminen on minun kieleni ja käännöksen saadakseni jotain enemmän, sillä minulla on tilaisuus kertoa teille kielen politiikasta, kertoo Ami, jonka teos julkaistiin viime kuussa.

Kirja on käännetty useille kielille, mutta Ami luki alkuperäisen englanniksi, monta kappaletta yhä uudelleen ja uudelleen, sillä hän uskoo, että vaikutuksen tulee olla vain hänen eikä kenenkään muun välittäjä. Se, että se on romaani, ei teoreettinen kirja tai virkistys, kuten Amin edellinen teos, Roll of Honour, sen täytyi olla lähellä alkuperäistä tekstiä ja täysin rehellistä.

Kieli, Ami sanoo, on sanavarasto ja me olemme harjoittajia, mutta samalla kieli ei ole vain tekstiä, vaan myös sen estetiikka on tärkeää. Osana käännöstä Ami leikki sanoilla, aiheutti hämmennystä itse verbin kanssa, sillä hän halusi lukijoiden ajattelevan segmenttiä, jossa sukupuoli on sekaisin. Jotkut ihmettelivät, oliko se kirjoitusvirhe, kun taas toiset kyseenalaistivat käytön. Kielen käytön tarkoitus näkynä saavutettiin, Ami sanoo.

Kirjan kansi.

Roy, huomioi Ami, työskentelee useiden adjektiivien kanssa, käyttää monia vivahteita ja hänen kielensä ei tunne rajoja. Punjabi sanoo Ami olevan hindin ja urdun keskipisteessä, koska hän poimi sanoja myös persiasta ja arabiasta, sillä sanavarasto on suurempi ja sitä leikitään sanoilla, mukaan lukien ne, joita käytetään keskusteluissa erilaisten vastausten saamiseksi.

Kääntäminen on pohdiskelua, ja kun kokeilen sanoja, olen tietoinen siitä, että niitä täytyy käyttää lisäämään kauneutta, lyriikkaa ja tarjoamaan perspektiiviä. Käytän paljon aikaa puhuessani sanoille ymmärtääkseni, toimivatko ne tekstissä, muuten lähetän ne takaisin. Pyrkimyksenä on tutkia, kuinka huokoista kieli on, Ami sanoo.

Roy sanoo Amin, että hän ymmärtää kielen sävyn ja hän luki, jotta muut tietävät sävyn. Ami myöntää, että 528 sivun kääntäminen vaati, että hänen koko olemuksensa oli omistautunut teokselle, sillä hän vietti tuntikausia vanhassa Delhissä ymmärtääkseen hahmoja, joten kirja asuu tuossa paikassa. Loppujen lopuksi hän pohtii, että käännös on keskeneräinen prosessi. Mutta voin äärimmäisen onnellisena sanoa, että Darbar-I-Khushiyan on ehdottomasti työni, se on omaperäinen, rehellinen lukijoille ja otsikossa oleva 'Darbar', kuten lukijat huomaavat, on sana, jolla on rajoittamaton merkitys.

Jaa Ystäviesi Kanssa: