Selitys: Miksi 29. syyskuuta on vietetty Maailman sydänpäivänä

Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että yli 17,9 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain sydän- ja verisuonisairauksiin, mikä on yli 31 prosenttia maailmanlaajuisista kuolemista.

Vuonna 2013 WHO kehitti tavoitteita ei-tarttuvien sairauksien hallitsemiseksi ja ehkäisemiseksi – joista sydän- ja verisuonisairauksilla on suuri osa.

Syyskuun 29. päivää vietetään Maailman sydänpäivänä, joka on Maailman sydänliiton aloite, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sydän- ja verisuonitaudeista (CVD), mukaan lukien sydänsairaudet ja aivohalvaus. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että yli 17,9 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain sydän- ja verisuonisairauksiin, mikä on yli 31 prosenttia maailmanlaajuisista kuolemista. Kolmasosa näistä kuolemista on ennenaikaisia ​​(alle 70-vuotiaita). Noin 80 prosenttia kaikista sydän- ja verisuonisairauksista ilmenee sydänkohtauksena tai aivohalvauksena ja 75 prosenttia tapauksista tulee matalan ja keskitulotason maista.

Vuonna 2013 WHO kehitti tavoitteita ei-tarttuvien sairauksien hallitsemiseksi ja ehkäisemiseksi – joista sydän- ja verisuonisairauksien osuus on suuri – muun muassa vähentää sydän- ja verisuonitauteihin liittyvää kokonaiskuolleisuutta 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Myös Intian kansallinen terveyspolitiikka 2017 tähtää vähentää ennenaikaista kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin hengitystiesairauksiin 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

CVD ja niiden syyt

WHO:n mukaan sydän- ja verisuonitaudit ovat ryhmä sydämen ja verisuonten häiriöitä. Niihin kuuluvat muun muassa sepelvaltimotaudit, aivoverisuonitaudit, reumaattiset sydänsairaudet ja synnynnäiset sydänsairaudet. Nämä sairaudet liittyvät suurelta osin elintapojen valintoihin, kuten epäterveelliseen ruokavalioon, liikkumattomuuteen, tupakointiin ja alkoholin liialliseen käyttöön, ja siksi ne ovat jossain määrin ehkäistävissä. Tällaiset elämäntapavalinnat voivat johtaa kohonneeseen verenpaineeseen, kohonneeseen verensokeritasoon ja liikalihavuuteen. Pohjimmiltaan ne lisäävät sydänkohtauksen, aivohalvauksen ja muiden tällaisten komplikaatioiden riskiä.

Tämän vuoksi yksi Maailman sydänpäivän tavoitteista on levittää ihmisten tietoisuutta riskitekijöistä ja toimista, joilla he voivat vähentää mahdollisuuksiaan sairastua näihin sairauksiin.

CVD-taakka Intiassa

Syyskuussa 2018 The Lancet julkaisi raportin sydän- ja verisuonisairauksista Intiassa ja niiden riskitekijöistä osana Global Burden of Disease -tutkimusta 1990-2016. Raportissa todettiin sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys Intian osavaltioissa sekä työkyvyttömyyskorjattujen elinvuosien (DALY) tai huonon terveyden vuoksi menetettyjen vuosien määrä on kasvanut. Vuonna 2016 sydän- ja verisuonisairauksien osuus kaikista kuolemista oli 28,1 prosenttia, kun se vuonna 1990 oli 15,2 prosenttia. Lisäksi Punjabissa, Keralassa ja Tamil Nadussa sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on vähintään 5 000 tapausta 100 000 ihmistä kohti. Mizoram ja Arunachal Pradesh ovat ainoat osavaltiot, joissa sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on alle 3 000 100 000 ihmistä kohden.

Intiassa sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyden arvioidaan olevan noin 54,5 miljoonaa. Raportissa mainittiin korkea systolinen verenpaine, ilmansaasteet, korkea kokonaiskolesteroli ja korkea BMI tärkeimpinä sydänsairauksien riskitekijöinä. Merkittävää on, että tupakointi oli ainoa merkittävä riskitekijä, jonka esiintyvyys väheni vuodesta 1990. Erilaisten elämäntapariskitekijöiden ja sydän- ja verisuonitauteihin vaikuttavien ympäristöriskien yleistyminen kaikkialla Intiassa on pahaenteistä, ja tähän tilanteeseen on puututtava järjestelmällisillä politiikoilla ja toimilla eri aloilla. , raportissa kerrottiin.

Jaa Ystäviesi Kanssa: