Selitetty: Miksi on herännyt kysymyksiä koillisesta rajaamisesta
Rajoituksella piirretään uudelleen Lok Sabhan ja Assemblyn istuinten rajat edustamaan väestön muutoksia. Arunachal Pradesh, Assam, Manipur ja Nagaland jätettiin rajat 2002-2008 ulkopuolelle. Mutta entinen EY:n lakiasiantuntija on sanonut, että rajakomission perustaminen näille valtioille on perustuslain vastaista ja laitonta.

Vaalilautakunnan (EY) entinen laillinen kotka, SK Mendiratta, on punaisella lipulla Unionin hallituksen määräys rajaamiskomitean perustamisesta Arunachal Pradeshiin, Manipuriin, Assamiin ja Nagalandiin ja kutsui sitä perustuslain vastaiseksi ja laittomaksi.
Kun rajat viimeksi tehtiin muualla maassa vuosina 2002-2008, nämä osavaltiot oli jätetty ulkopuolelle.
Mitä on rajaus ja miksi sitä tarvitaan?
Rajoituksella piirretään uudelleen Lok Sabhan ja Assemblyn istuinten rajat edustamaan väestön muutoksia. Tässä prosessissa osavaltiolle jaettavien paikkojen määrä voi myös muuttua. Tavoitteena on tasapuolinen edustus tasa-arvoisille väestöryhmille ja tasapuolinen maantieteellisten alueiden jako siten, ettei millään puolueella ole etua. Rajoituskomission määräyksiä ei voida kyseenalaistaa missään tuomioistuimessa.
SelitettyKoillis-huolet
Viimeisessä rajausharjoituksessa, joka valmistui vuonna 2008, Arunachal, Manipur, Assam, Nagaland pidettiin poissa vuoden 2001 väestönlaskennan käytöstä johtuvien pelkojen vuoksi. Keskus muutti neljän klubiin J&K:n kanssa taustalla CAA:n aiheuttamat levottomuudet alueella.
Kuinka usein rajoja on tehty?
Rajoitus tehdään edellisen väestönlaskennan perusteella. Ensimmäisen tällaisen harjoituksen vuosina 1950-51 suoritti presidentti vaalilautakunnan avustuksella. Vuonna 1952 annetun Delimitation Commission Act -lain jälkeen kaikki tällaiset harjoitukset ovat suorittaneet vuosina 1952, 1963, 1973 ja 2002 perustetut rajauskomissiot.
Rajoitusta ei tehty vuosien 1981 ja 1991 väestönlaskennan jälkeen. Tämä oli seuraus määräyksestä, jonka mukaan osavaltion Lok Sabhan paikkojen lukumäärän ja osavaltion väestön välinen suhde on mahdollisuuksien mukaan sama kaikissa osavaltioissa. Vaikka se oli tahatonta, se tarkoitti, että osavaltiot, jotka eivät olleet kiinnostuneita väestönhallinnasta, saattoivat saada lisää paikkoja parlamenttiin, kun taas perhesuunnittelua edistäneet eteläiset osavaltiot saattoivat saada vähemmän paikkoja. Näiden huolenaiheiden keskellä perustuslakia muutettiin vuonna 1976 niin, että rajojen määrittely keskeytettiin vuoteen 2001 asti.
Toinen muutos jatkoi istumapaikkojen jäädyttämistä vuoteen 2026 saakka, jolloin maan ennustettiin saavuttavan tasaisen väestönkasvun. Niinpä viimeinen rajoitusharjoitus heinäkuun 2002 ja 31. maaliskuuta 2008 välisenä aikana, joka perustui vuoden 2001 väestönlaskentaan, vain mukautti olemassa olevien Lok Sabhan ja Assemblyn paikkojen rajoja ja muokkasi varattujen paikkojen määrää.
Express selitettyon nyt päälläTelegram. Klikkaus tästä voit liittyä kanavallemme (@ieexplained) ja pysy ajan tasalla uusimmista

Miksi nämä neljä osavaltiota jätettiin ulkopuolelle vuosina 2002-2008?
Arunachal Pradeshissa, Assamissa, Manipurissa ja Nagalandissa useat organisaatiot olivat nostaneet Gauhatin korkeimman oikeuden vuosien 2002–2008 harjoitusta vastaan ja haastaneet vuoden 2001 väestönlaskennan käytön viitteenä. Assamista kaikkien puolueiden valtuuskunta tapasi silloisen sisäministeri Shivraj Patilin ja pyysi, että rajat peruttaisiin, koska National Register of Citizens (NRC) oli vielä päivittämättä. Rajoituslakia muutettiin vuonna 2008, ja 8. helmikuuta 2008 presidentin määräys lykätä rajaamista näissä neljässä osavaltiossa.
Joten milloin ja miksi hallitus päätti jatkaa Arunachal Pradeshin, Assamin, Manipurin ja Nagalandin rajaamista?
Tämän vuoden helmikuun 28. päivänä presidentti Ram Nath Kovind selvitti kannet rajaamisharjoituksen jatkamiselle neljässä osavaltiossa peruuttamalla 8. helmikuuta 2008 annetun määräyksen.
Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston antamassa uudessa määräyksessä todettiin, että näyttää siltä, että olosuhteet, jotka johtivat rajojen määrittelyn lykkäämiseen Assamissa, Manipurissa, Arunachal Pradeshissa ja Nagalandissa, ovat lakanneet olemasta ja että vaalipiirien rajaaminen ehtojen mukaisesti. vuoden 2002 rajaamislaki voitaisiin panna täytäntöön nyt. Se totesi, että kapinakohtausten määrä oli vähentynyt, mikä teki tilanteesta suotuisan rajojen tekemisen.
Myöhemmin 6. maaliskuuta lakiministeriö ilmoitti rajavalvontakomissiolle neljälle koillisosavaltiolle sekä Jammulle ja Kashmirille, joka myös jätettiin pois vuosina 2002-2008. Entinen korkeimman oikeuden tuomari, tuomari Ranjana Prakash Desai on sen puheenjohtaja, ja vaalikomissaari Sushil Chandra on EY:n edustaja paneelissa.
Älä missaa Explained | Miksi vuotuiset tulvat ovat välttämättömiä Kazirangan selviytymiselle
Muuttaako rajaukset paikkojen määrää näissä osavaltioissa?
Ei neljässä koillisosavaltiossa. Lok Sabhan ja Assemblyn paikkojen määrä on jäädytetty vuoteen 2026 asti kaikissa osavaltioissa. Rajoitus vain piirtää uudelleen paikkojen rajat kussakin osavaltiossa ja voi muokata SC:ille ja ST:ille varattujen paikkojen määrää. Poikkeuksellisten menneiden olosuhteiden vuoksi Jammu & Kashmir’s Assemblyn istuimet ovat kuitenkin nyt nostaa 107:stä 114:ään , jonka odotetaan lisäävän Jammun alueen edustusta.
Miksi EY:n entinen oikeudellinen neuvonantaja on kutsunut uutta rajauskomission laitonta ja perustuslain vastaista?
SK Mendirattan mukaan lakiministeriön 6. maaliskuuta antama ilmoitus rikkoo vuoden 1950 kansanedustuslakia.
Vuonna 2008, sen jälkeen kun presidentti lykkäsi rajojen määrittelyä Arunachal Pradeshissa, Assamissa, Manipurissa ja Nagalandissa, parlamentti päätti, että sen sijaan, että tulevaisuudessa perustettaisiin uusi rajauskomission rajoitettua tarkoitusta varten istumarajojen uudelleen piirtäminen neljässä koillisosavaltiossa, harjoitus suoritetaan siellä. EY:n toimesta. Vuoden 1950 kansanedustuslakia muutettiin, ja 8A pykälä otettiin käyttöön tätä tarkoitusta varten.
Parlamenttia ohjasi se tosiasia, että EY:llä on etusijalla valtuudet piirtää uudelleen vaalipiirien rajoja – myös silloin, kun Delhi jaettiin 70 paikkaan vuosina 1991–1992 ja Uttarakhand 70 paikkaa vuonna 2000.
Mendiratta kirjoitti kolmelle vaalivaltuutetulle 4. kesäkuuta kirjeen, jossa hän huomautti, että lakiministeriön 6. maaliskuuta antaman ilmoituksen ja vuoden 1950 RP-lain 8A pykälän välillä on ristiriita. Koska vuoden 1950 RP-laki sanoo selvästi, että rajat neljässä koillisosavaltiossa, kun ne pidettiin , kuuluisi EY:n toimivaltaan, keskuksen ei olisi pitänyt ilmoittaa tätä varten erilliselle rajaustoimikunnalle, Mendiratta kirjoitti kirjeessään. Näin ollen kaikki Arunachalissa, Manipurissa, Assamissa ja Nagalandissa uuden rajauskomission suorittamat rajausharjoitukset julistettaisiin mitättömiksi tuomioistuimissa ja johtaisivat myöhemmin valtavien arvokkaiden julkisten varojen tuhlaukseen, hän kertoi kolmelle vaalikomisariolle.
Kuka on SK Mendiratta ja miksi hänen mielipiteellään on tässä tapauksessa merkitystä?
Mendiratta oli EY:n oikeudellinen neuvonantaja yli 50 vuoden ajan. Hän jätti äänestyspaneelin vuonna 2018. Häntä pidetään rajaamisen asiantuntijana, ja hän oli toiminut neuvonantajana vuonna 2002 tuomari Kuldip Singhin alaisuudessa perustetussa rajavalvontakomissiossa. Mendiratta oli myös auttanut EY:tä jakamaan Uttarakhandin 70 vaalipiiriin vuoden 2000 UP:n uudelleenjärjestelylain mukaisesti. Hänen äänensä on tärkeä ja sillä on paljon painoarvoa.
Jaa Ystäviesi Kanssa: