Selitettiin: Mikä on vaakalaudalla, kun Iran äänestää seuraavan presidentin valinnasta?
Iranin presidentti valvoo maan hallituksen siviilihaaraa. Presidentti määrittelee sisäpolitiikan, mikä on tärkeää, koska Iran on joutunut kohtaamaan vuosia kestäneet Yhdysvaltain pakotteet sen jälkeen, kun silloinen presidentti Trump veti Amerikan pois Teheranin ydinsopimuksesta.
Ebrahim Raisi, Iranin presidentinvaalien ehdokas, äänestää äänestyspaikalla Teheranissa, Iranissa perjantaina 18. kesäkuuta 2021. (AP Photo/Ebrahim Noroozi) Iranin presidentinvaalit perjantaina ratkaisevat, kuka johtaa maan siviilihallitusta, koska jännitteet islamilaisen tasavallan ja lännen välillä ovat edelleen korkealla sen repeytyneen ydinsopimuksen johdosta maailmanvaltojen kanssa.
Iranin presidentinvaalit: Kuka on ehdolla?
Neljän ehdokkaan joukossa kovan linjan oikeuslaitoksen päällikkö Ebrahim Raisi näyttää olevan ehdokas valtioon liittyvien mielipidemittausten perusteella. Iranin keskuspankin entinen johtaja Abdolnasser Hemmati näyttää edustavan maltillisia kilpailussa. Mukana on myös Mohsen Rezaei, entinen vallankumouskaartin komentaja; ja Amir Hossein Ghazizadeh, nykyinen lainsäätäjä. Maan kolmessa keskustelussa se näytti sen sijaan olevan kahden miehen kilpailu, kun ehdokkaat kohdistuivat Hemmatiin suurelta osin kritiikin vuoksi, joka koski hänen kuulumista nykyisen presidentin Hassan Rouhanin hallintoon viime aikoihin asti.
Ehdokkaat vaaleissa vasemmalta oikealle; Abdolnasser Hemmati, Mohsen Rezaei, Amir Hossein Ghazizadeh Hashemi ja Ebrahim Raisi. (AP kuva) Kuka ei juokse?
Rouhani, jonka hallitus pääsi vuoden 2015 ydinsopimukseen maailmanvaltojen kanssa, ei saa enää neljän vuoden virkaa.
Guardian Council, Iranin perustuslain valvontaelin, joka hyväksyy ehdokkaita, esti myös useita merkittäviä ehdokkaita asettumasta ehdolle tänä vuonna. Heidän joukossaan oli Ali Larijani, konservatiivinen entinen parlamentin puhemies, joka viime vuosina huomasi olevansa Rouhanin liittolainen.
Myös entinen kovan linjan presidentti Mahmoud Ahmadinejad oli estetty. Hän on edelleen suosittu populistisen politiikkansa vuoksi virassa ollessaan länsivastaisuudesta huolimatta. Larijani hyväksyi eston, mutta Ahmadinejad on kehottanut kannattajiaan olemaan osallistumatta äänestykseen.
Samaan aikaan naisia on estetty asettumasta ehdolle, samoin kuin ne, jotka vaativat suurta muutosta maan hallituksessa.
Mitä on pelissä?
Iranin presidentti valvoo maan hallituksen siviilihaaraa. Presidentti määrittelee sisäpolitiikan, mikä on tärkeää, koska Iran on joutunut kohtaamaan vuosia kestäneitä Yhdysvaltain pakotteita sen jälkeen, kun silloinen presidentti Donald Trump veti Amerikan yksipuolisesti pois Teheranin ydinsopimuksesta.
Nämä taloudelliset ongelmat ovat nähneet valtakunnallisia mielenosoituksia kahdesti Rouhanin hallituskaudella. Iran on myös kohdannut aalto toisensa jälkeen uusia tapauksia meneillään olevassa koronaviruspandemiassa. Puheenjohtajuus määrittää myös sävyn Iranin vuorovaikutuksessa laajemman maailman kanssa. Voittajaehdokas on kuitenkin Iranin korkeimman johtajan alaisuudessa, jolla on lopullinen sanavalta kaikissa valtioasioissa.
Korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei saapuu äänestämään Imam Khomeinin moskeijaan asuinpaikassaan Teheranissa, Iranissa perjantaina 18. kesäkuuta 2021. (Iranin korkeimman johtajan toimisto AP:n kautta) Mitä valtaa korkeimmalla johtajalla on?
Iranin vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen perustetun monimutkaisen vallanjakohallituksen ytimessä on ylin johtaja. Ylin johtaja toimii myös maan armeijan ja voimakkaan Revolutionary Guard -joukkojen ylipäällikkönä, puolisotilaallisena voimana, jolla on myös laajat taloudelliset omistukset eri puolilla Irania.
Asiantuntijakokoukseksi kutsuttu 88-jäseninen pappilautakunta nimittää ylimmän johtajan ja voi myös erottaa yhden, vaikka näin ei ole koskaan tapahtunut. Iranin nykyinen korkein johtaja, ajatollah Ali Khamenei, on 82-vuotias, minkä vuoksi jotkut analyytikot uskovat, että tämä saattaa olla hänen viimeiset vaalit, joita hän valvoo.
Onko Iran siis demokratia?
Iran kuvailee itseään islamilaiseksi tasavallaksi. Se järjestää vaalit ja valitsee edustajia, jotka säätävät lakeja ja hallitsevat kansansa puolesta, vaikka korkeimmalla johtajalla on viimeinen sana kaikissa valtion asioissa. Suojelijaneuvosto kuitenkin esti useimpia Rouhanin liittolaisia ja uudistusmielisiä osallistumasta näissä vaaleissa.
Ne, jotka johtivat Iranin vihreää liikettä Ahmadinejadin kiistanalaisen vuoden 2009 uudelleenvalinnan jälkeen, ovat myös edelleen kotiarestissa.
Iran ei salli kansainvälisten tarkkailijoiden tarkkailla vaalejaan, joita sen sisäministeriö valvoo. Turvallisuusjoukot, jotka vastaavat vain korkeimmalle johtajalle, pidättävät rutiininomaisesti myös kaksoiskansalaisia, ulkomaalaisia ja länsimaisia yhteyksiä omaavia henkilöitä ja pitävät suljetuin ovin oikeudenkäyntejä käyttäessään heitä pelinappulaina kansainvälisissä neuvotteluissa.
Oikeuslaitoksen päällikkö Raisi kohtaa kansainvälistä kritiikkiä pidätyksistä.
Jaa Ystäviesi Kanssa:
