Selitetty: Mikä on nettonolla, ja mitä Intia vastustaa?

Yhdysvaltain presidentin ilmastolähettiläs on Intiassa. Yksi keskustelunaihe voisi olla netto-nolla-tavoite vuodelle 2050, jonka Yhdysvallat haluaa Intian noudattavan. Mikä on nettonolla, ja mitä Intia vastustaa?

Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry ja unionin ministeri Prakash Javadekar vaihtoivat terveisiä Prayvaran Bhawanissa New Delhissä tiistaina 6. huhtikuuta 2021. (PTI Kuva: Shahbaz Khan)

John Kerry , Yhdysvaltain presidentin ilmasto-erikoislähettiläs, on parhaillaan kolmen päivän vierailulla Intiassa yrittääkseen herättää uudelleen ilmastonmuutoskumppanuuden, joka oli jäänyt lähes kokonaan pitoon Donald Trumpin hallinnon neljän vuoden aikana. Vierailun välitön tarkoitus on vaihtaa muistiinpanoja ennen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin 22.-23. huhtikuuta koolle kutsumaa virtuaalista ilmastojohtajien huippukokousta, jossa pääministeri Narendra Modi on yksi kutsutuista . Tämä on Bidenin ensimmäinen suuri kansainvälinen interventio ilmastonmuutokseen, ja hänen hallintonsa haluaisi varmistaa siitä konkreettisen lopputuloksen.

Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi

Pyrkiessään palauttamaan globaalin ilmastojohtajuuden Yhdysvaltojen odotetaan laajalti sitoutuvan huippukokouksessa nollapäästötavoitteeseen vuodelle 2050. Useat muut maat, mukaan lukien Iso-Britannia ja Ranska, ovat jo säätäneet lakeja, jotka lupaavat saavuttaa nollapäästöskenaarion vuosisadan puoliväliin mennessä. Euroopan unioni laatii samankaltaista Euroopan laajuista lakia, kun taas monet muut maat, kuten Kanada, Etelä-Korea, Japani ja Saksa, ovat ilmaisseet aikovansa sitoutua nettonolla-tulevaisuuteen. Jopa Kiina on luvannut nollattavansa vuoteen 2060 mennessä.

Intia, maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen, on ainoa suuri toimija, joka kestää. Yksi Kerryn vierailun tavoitteista on tutkia, voidaanko New Delhi saada luopumaan ankarasta vastustuksestaan ​​ja avata mahdollisuus sitoutua vuoden 2050 netnollatavoitteeseen.

Netto-nolla maali

Netnolla, jota kutsutaan myös hiilineutraaliudeksi, ei tarkoita, että maa alentaisi päästönsä nollaan. Pikemminkin nettonolla on tila, jossa maan päästöt kompensoidaan absorboimalla ja poistamalla kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Päästöjen imeytymistä voidaan lisätä luomalla lisää hiilinieluja, kuten metsiä, kun taas kaasujen poistaminen ilmakehästä vaatii futuristisia teknologioita, kuten hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

Näin maalla voi olla jopa negatiivisia päästöjä, jos imeytyminen ja poistuminen ylittävät todelliset päästöt. Hyvä esimerkki on Bhutan, jota kuvataan usein hiilinegatiiviseksi, koska se absorboi enemmän kuin se emittoi.

Erittäin aktiivinen kampanja on jatkunut viimeisen kahden vuoden ajan, jotta jokainen maa sitoutuisi nollatavoitteeseen vuodelle 2050. Väitetään, että maailmanlaajuinen hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on ainoa tapa saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoite. estää planeetan lämpötilan nousemasta yli 2°C esiteolliseen aikaan verrattuna. Nykyisillä päästöjen vähentämispolitiikoilla ja toimilla ei kyetä estämään edes 3–4°C:n nousua vuosisadan vaihteeseen mennessä.

Hiilineutraaliuden tavoite on vasta viimeisin sanamuoto vuosikymmeniä jatkuneesta keskustelusta pitkän tähtäimen tavoitteesta. Pitkän aikavälin tavoitteet varmistavat ennustettavuuden ja jatkuvuuden maiden politiikoissa ja toimissa. Mutta siitä, mikä tämän tavoitteen tulisi olla, ei ole koskaan päästy yksimielisyyteen.

Aikaisemmin keskustelut käytiin päästövähennystavoitteista vuosille 2050 tai 2070 rikkaille ja kehittyneille maille, joiden sääntelemättömät päästöt useiden vuosikymmenten ajan ovat pääosin vastuussa ilmaston lämpenemisestä ja sitä seuranneesta ilmastonmuutoksesta. Netnolla-muotoilu ei aseta päästövähennystavoitteita millekään maalle.

Teoriassa maa voi tulla hiilineutraaliksi nykyisellä päästötasolla tai jopa lisäämällä päästöjään, jos se pystyy ottamaan vastaan ​​tai poistamaan enemmän. Kehittyneen maailman näkökulmasta se on suuri helpotus, koska nyt taakka on kaikkien yhteinen, eikä se ole vain heidän harteilla.

Intian vastalauseita

Intia on ainoa, joka vastustaa tätä tavoitetta, koska se todennäköisesti vaikuttaa eniten siihen. Intian asema on ainutlaatuinen. Seuraavien kahden tai kolmen vuosikymmenen aikana Intian päästöt kasvavat todennäköisesti maailman nopeimmin, koska se vaatii suurempaa kasvua vetääkseen satoja miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä. Mikään metsitys tai metsitys ei pystyisi kompensoimaan lisääntyviä päästöjä. Suurin osa hiilenpoistotekniikoista tällä hetkellä ovat joko epäluotettavia tai erittäin kalliita.

Mutta niin periaatteessa kuin käytännössäkin, Intian argumentteja ei ole helppo hylätä. Netnollatavoite ei sisälly vuoden 2015 Pariisin sopimukseen, uuteen globaaliin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Pariisin sopimus edellyttää vain, että jokainen allekirjoittaja ryhtyy parhaaseen mahdolliseen ilmastotoimiin. Maiden on asetettava itselleen viiden tai kymmenen vuoden ilmastotavoitteet ja osoitettava, että ne ovat saavuttaneet ne. Toinen vaatimus on, että jokaisen seuraavan ajanjakson tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisempia kuin edellinen.

Pariisin sopimuksen täytäntöönpano on alkanut vasta tänä vuonna. Suurin osa maista on asettanut tavoitteet vuosille 2025 tai 2030. Intia on väittänyt, että sen sijaan, että avattaisiin rinnakkainen keskustelu nollatavoitteista Pariisin sopimuksen ulkopuolella, maiden on keskityttävä toteuttamaan sen, mitä ne ovat jo luvanneet. New Delhi toivoo voivansa näyttää esimerkkiä. Se on hyvällä matkalla saavuttamaan kolme Pariisin sopimuksen mukaista tavoitettaan, ja näyttää todennäköiseltä ylittävän ne.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että Intia on ainoa G20-maa, jonka ilmastotoimet ovat Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaisia, jotta maapallon lämpötila ei nouse yli 2 °C:n. Jopa ilmastonmuutoksen edistyksellisimpana pidetyn EU:n ja Yhdysvaltojen toimia arvioidaan riittämättömiksi. Toisin sanoen Intia tekee jo suhteellisesti enemmän ilmaston suhteen kuin monet muut maat.

New Delhi huomauttaa myös toistuvasti, että kehittyneet maat eivät ole koskaan pitäneet aiempia lupauksiaan ja sitoumuksiaan. Yksikään suuri maa ei saavuttanut Pariisin sopimusta edeltävän Kioton pöytäkirjan mukaisia ​​päästövähennystavoitteita. Jotkut poistuivat avoimesti Kioton pöytäkirjasta ilman mitään seurauksia. Yksikään maista ei ole lunastanut vuodelle 2020 antamiaan lupauksia. Vielä pahempaa on niiden saavutus siitä, että ne ovat sitoutuneet toimittamaan rahaa ja teknologiaa kehitysmaille ja köyhille maille auttamaan niitä selviytymään ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Intia on väittänyt, että vuoden 2050 hiilineutraaliuslupaus saattaa saada saman kohtalon, vaikka jotkin maat ovat nyt sitovia itseään lailla. Se on vaatinut, että kehittyneiden maiden pitäisi sen sijaan ryhtyä nyt kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin kompensoidakseen aiempia lupauksiaan.

Samalla se on sanonut, ettei se sulje pois mahdollisuutta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 tai 2060 mennessä. Se ei vain halua tehdä kansainvälistä sitoumusta niin paljon etukäteen.

Jaa Ystäviesi Kanssa: