Ei lehmä vaan mithun, merkki 'vakavasta' ongelmasta Arunachal Pradeshissa

Silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä lukuun ottamatta mithun on kaukana lehmästä.

Mithunit ovat koillisosissa, erityisesti Arunachal Pradeshissa, alkuperäiskansoja.

Mithun ei ole lehmä. Arunachal Pradeshin kuvernööri Jyoti Prasad Rajkhowa ajatteli, että se oli yksi, joten kun hän näki mithunin teurastuksen Raj Bhavanin ulkopuolella, hän kutsui sitä lehmien teurastukseksi ja mainitsi sen merkkinä lain ja järjestyksen romahtamisesta osavaltiossa. Hän liitti myös kuvia lehmästä suositellessaan presidentin hallintoa Arunachalissa.

Silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä lukuun ottamatta mithun on kaukana lehmästä. Se on nautalaji, jota tavataan koillisosavaltioissa, kuten Nagalandissa, Manipurissa ja Mizoramissa, sekä osissa Kiinaa, Bhutania, Myanmaria ja Bangladeshia. Arunachalin ulkopuoliset ovat ihmetelleet, miksi lehmät näyttävät niin erilaisilta ja suurilta tässä osassa maata.

Mithun, Bos frontalis, jota usein kutsutaan 'vuorten karjaksi' ja 'ylängön alukseksi', pidetään villin intialaisen gaurin tai biisonin jälkeläisenä. Mithunit suosivat kylmää ja leutoa ilmastoa ja ruokkivat metsänlehtiä, pensaita ja ruohoa. Sen hedelmällisyysaste on korkea, ja se tuottaa yhden vasikan joka vuosi. Aikuinen mithun painaa 400–600 kiloa ja sen tuottava elinikä vaihtelee 16–18 vuoden välillä. Sitä kasvatetaan tällä hetkellä 'vapaan laiduntamisen olosuhteissa (sallittu laiduntamaan avomaalla, ilman rajoituksia)' pensaisissa kukkuloiden metsissä 1 000 - 3 000 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella.

Mithun on pyhä nyishille, apatanille, galolle, adille, mishmille, sherdukpenille ja muille osavaltion yhteisöille. Kuten lehmä on monille muualla Intiassa, jotkut sanoisivat. Juuri siinä mithun eroaa lehmästä. Mithun-lihaa on laajalti saatavilla Arunachalissa ja sitä myydään 300–400 rupiaa kilolta Itanagarissa. Lihaa pidetään parempana kuin muiden nautaeläinten lihaa.

Keskimääräinen mithun tuottaa vain noin 1-1½ litraa maitoa päivässä, mutta sen katsotaan olevan ravitsemuksellisesti parempi kuin lehmän tai vuohenmaito. Se sisältää runsaasti rasvaa (8 - 13 %), rasvatonta kiintoainetta (18 - 24 %) ja proteiinia (5 - 7 %). Korkean proteiini- ja rasvapitoisuutensa ansiosta mithun-maidosta valmistetaan paneeria, gheetä, kermaa, rahkaa, juustoa ja makeisia. ICAR:n kansallinen Mithunin tutkimuskeskus, joka sijaitsee Jharnapanissa Nagalandissa, on onnistuneesti standardoinut paneerin, barfin, rosogullan, juustomassan ja lassin valmistusprosessin mithun-maidosta.

Mithun on pyhä nyishille, apatanille, galolle, adille, mishmille, sherdukpenille ja muille osavaltion yhteisöille. Aditya Kabir/WikiMedia Commons

Kirjassaan Emerging Religious Identities of Arunachal Pradesh: A Study of the Nyishi Tribe akateemikko Nabam Tadar Rikam on sanonut, että vaikka useimmat Himalajan osavaltion heimoyhteisöt pitävät mithuneja, se on Nyishi-yhteisön arvostetuin ja pyhin eläin. Perinteisesti mithun on näkyvästi esillä nyishien palvomien voimakkaiden jumalien panteonissa. Rikamin mukaan vaikka jokaisessa Nyishi-perheessä on mithuneja vaihteleva määrä, mithunien omistaminen luonnollisesti lisää henkilön sosiaalista asemaa ja on hyvä niille, joilla on pulaa ruokaviljasta, koska sitä voidaan käyttää vaihtokaupassa. Mithunit ovat välttämättömiä avioliitoissa, koska se on ainoa morsiamen hinnan maksuväline. Lisäksi mithuneja pidetään pyhinä, koska mithun-uhri on pakollinen kaikissa seremoniallisissa rituaaleissa.

Kago Gambon mukaan, joka opettaa valtiotiedettä Dera Natung Collegessa Itanagarissa, mithun on kullan kaltainen joillekin Arunachali-yhteisöille, ja sillä on korkein arvo vaihtokauppajärjestelmässä.

Vaikka lähes kaikki Arunachalin yhteisöt käyttävät mithunia uhraamiseen, erityisesti Adit uskovat, että tällainen uhraus rauhoittaa kuolleiden sielua. Tuoreessa Economic and Political Weekly -lehden artikkelissa Gambo kirjoitti, että mithun on rauhan ja yhteisöllisen harmonian symboli, ja sen uhrauksen sanotaan tuovan vaurautta ja hyvinvointia niille, joille teko on tarkoitettu. Tämä tekee lehmien teurastuksen Rajkhowan asunnon ulkopuolella vaikeammin tulkittavan.

Asteittaisen vapaiden laidunalueiden häviämisen ja ilmastonmuutoksen ansiosta mithun on vakavasti uhattuna Arunachalissa. Mithunin kansallisen tutkimuskeskuksen tutkijat ovat sanoneet, että karjan laiduntaminen on lisännyt risteytysmahdollisuuksia, mikä johtaa lajien ainutlaatuisuuden ja kunto-ominaisuuksien asteittaiseen menettämiseen. Vuoden 2007 koko Intian karjalaskennan mukaan Intian mithun-väestö oli 2,64 lakh, josta 82 prosenttia oli yksin Arunachalissa. Vuotuinen kasvuvauhti on vain 6,5%, tutkijat sanoivat. Pari vuotta sitten keskuksen tutkijat suorittivat alkionsiirron, mikä johti Mohanin, ensimmäisen tällä prosessilla syntyneen mithunvasikan, syntymiseen.

Jaa Ystäviesi Kanssa: