Selitys: Miksi CCI on rankaissut olutyhtiöitä UB:tä, Carlsbergia ja säästänyt AB InBeviä?
CCI havaitsi, että olutyritykset koordinoivat myös oluen tarjonnan leikkauksia Odishassa, Maharashtrassa ja Länsi-Bengalissa vastustaakseen osavaltioiden hallitusten toimenpiteitä valmisteverojen korottamiseksi tai oluen hinnan alentamiseksi.

Intian kilpailukomissio on määrännyt 873 miljoonan ruplan sakkoja United Breweries Ltd (UBL), Carlsberg India Pvt Ltd (CIPL), All India Brewers Association (AIBA) ja 11 henkilöä oluen myynnin ja toimituksen kartelliin liittymisestä. Anheuser Busch InBev Intian todettiin myös osallistuneen oluen hintoja vahvistavaan kartelliin, mutta sille ei määrätty sakkoa, koska se oli ensimmäinen yritys, joka toimitti keskeiset todisteet tutkimuksessa. Tutkimme CCI:n havaintoja.
Miksi olutyrityksiä rangaistaan?
CCI:n pääjohtajan tutkinnan aikana suorittamissa etsinnöissä ja takavarikoissa löydettiin säännöllistä yhteydenpitoa kolmen yrityksen välillä valtion viranomaisten hyväksyttäväksi toimitettujen hinnankorotusten koordinoimiseksi.
Tutkinnassa todettiin, että avainhenkilöt lähettivät kilpailijoille sähköposteja hinnankorotuksista, joita he aikoivat ehdottaa valtion viranomaisille eri osavaltioissa ja pyrkivät koordinoimaan hinnankorotuksia.
Olutyhtiöiden edustajat keskustelivat keskenään mahdollisista tarjouksista ja etenemisestä valtion valmisteverovirastojen kanssa sekä tapasivat valmisteveroviranomaisia AIBA:n alaisuudessa, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet saada ehdotetut hinnankorotukset hyväksytyiksi. AIBA sai myös sakon roolistaan olutyhtiöiden välisen keskustelun järjestämisessä eri kysymyksistä, mukaan lukien hinnoittelusta. CCI mainitsi useita tapauksia, joissa yritykset tekivät samanlaisia hintatarkistuksia kilpaileville tuotteille.
Maharashtran tapauksessa CCI havaitsi, että UBL:n ja AB InBevin vuodesta 2011 lähtien tekemät hintatarkistukset osoittivat uskomattoman läheistä ajoitusta, kun myös Carlsberg India liittyi kahteen yhtiöön tekemään hintatarkistuksia suunnilleen samaan aikaan huhtikuusta 2014 lähtien.
CCI havaitsi, että olutyritykset koordinoivat myös oluen tarjonnan leikkauksia Odishassa, Maharashtrassa ja Länsi-Bengalissa vastustaakseen osavaltioiden hallitusten toimenpiteitä valmisteverojen korottamiseksi tai oluen hinnan alentamiseksi.
CCI totesi myös, että UBL ja AB InBev olivat sopineet hinnasta, jolla ne hankkivat käytetyt pullot pullonkeräilijöiltä uudelleen käytettäväksi panimoillaan.
| USB-C kaikille: Miksi EU haluaa saman portin elektronisille laitteilleMikä oli olutyhtiöiden perustelu?
Myös CCI:n rankaisemat olutyhtiöiden avainhenkilöt pitivät keskeisenä syynä kilpailijoiden välisen yhteensovittamisen tarvetta valtion viranomaisten hyväksynnällä. Yhdessä tapauksessa UBL:n johtaja sanoi, että koska hintojen muutokset olivat sallittuja vain kolmena tiettynä päivänä vuodessa Karnatakassa, kilpailijat vaihtaisivat seteleitä ja hinnoittelivat päätuotteita samalla tavalla varmistaakseen, ettemme kärsi valtavia tappioita tämän politiikan seurauksena.
CCI:lle antamassaan lausunnossa UBL totesi, että osavaltioiden ankarat lait ja käytännöt tekevät olutyritysten mahdottomaksi kilpailla tavanomaisessa liiketoiminnassa, ja korosti sitä tosiasiaa, että niiden tuotteiden lopullinen hinta edellyttää valtion viranomaisten hyväksyntää. .
CCI totesi, että tällaista valtion politiikkaa ei voida pitää tekosyynä osapuolten ryhtymiselle hintakoordinointiin.
Miksi AB InBev ei saanut rangaistuksia?
Kaikki kolme olutyhtiötä, UBL, CIPL ja AB InBev, olivat hakeneet sakon lieventämistä. AB InBev sai 100 prosentin alennusrangaistuksen, koska yritys selvitti kartellin luonnetta ja toimitti todisteita johtohenkilöiden välisestä sähköpostiviestinnästä tutkimuksen varhaisessa vaiheessa. UBL:n 751,8 miljoonan rupian ja CIPL:n 120,6 miljoonan rupiaan lopullinen sakko sisälsi myös 40 prosentin ja 20 prosentin sakon alennukset yhteistyöstä CCI:n kanssa.
Uutiskirje| Napsauta saadaksesi päivän parhaat selitykset postilaatikkoosi
Jaa Ystäviesi Kanssa: