Korvaus Horoskooppimerkistä
Varallisuus C Kuuluisuudet

Selvitä Yhteensopivuus Horoskooppimerkistä

Selitetty: Mitä Nobelin rauhan voittaja Abiy Ahmed teki lopettaakseen 20 vuotta kestäneen Etiopian ja Eritrean välisen sodan?

Heinäkuussa 2018 Etiopian pääministeri Abiy Ahmed piti Eritrean presidenttiä Afwerkia lämpimässä ja tiukassa syleilyssä ja ilmoitti maailmalle, että 20 vuotta kestänyt sota, joka tappoi ainakin 80 000 ihmistä kahdessa Afrikan köyhimmästä maassa, oli vihdoin päättynyt.

Selitetty: Nobelin rauhan ja voiman mies, joka ratkaisi konfliktin EtiopiassaEtiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali sai vuoden 2019 Nobelin rauhanpalkinnon. (REUTERS-tiedostokuva)

The Vuoden 2019 Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty Abiy Ahmed Alille , Etiopian pääministeri, hänen ponnisteluistaan ​​rauhan ja kansainvälisen yhteistyön saavuttamiseksi ja erityisesti hänen päättäväisestä aloitteestaan ​​ratkaista rajakonflikti naapurivaltion Eritrean kanssa. Mistä Etiopian konfliktissa Eritrean kanssa oli kysymys, ja mitä pääministeri Abiy Ahmed teki?







Syleily, joka päätti 20 vuotta kestäneen sodan

Heinäkuussa 2018 Abiy Ahmed , josta tuli kolme kuukautta sitten Afrikan toiseksi suurimman maan Etiopian pääministeri, astui rajan yli naapurimaahan Eritreaan.

KATSO | Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministerille Abiy Ahmed Alille

Eritrean pääkaupungissa Asmarassa hän piti presidentti Isaias Afwerkiä lämpimässä ja tiukassa syleilyssä ja ilmoitti maailmalle, että 20 vuotta kestänyt sota, joka oli tappanut vähintään 80 000 ihmistä kahdessa Afrikan köyhimmästä maassa, oli vihdoin päättynyt.



Pääministeri Abiy Ahmed ja presidentti Afwerki ilmoittivat maidensa välisten kauppa-, diplomaatti- ja matkustussuhteiden uudelleenkäynnistämisestä sekä uudesta rauhan ja ystävyyden aikakaudesta sotaverisellä Afrikan sarvella. Toinen sopimus allekirjoitettiin maiden välillä syyskuussa 2018 Jeddassa, Saudi-Aradiassa.

Pääministeri Abiy Ahmed ja presidentti Afwerki ilmoittivat maidensa välisten kauppa-, diplomaatti- ja matkustussuhteiden uudelleenkäynnistämisestä sekä uudesta rauhan ja ystävyyden aikakaudesta sotaverisellä Afrikan sarvella. (Lähde: Yemane G. Meskel/Twitter)

Perjantain Nobel-sitaatissa tunnustettiin presidentti Afwerkin avainrooli pääministeri Abiy Ahmedin pyrkimysten lopettamiseksi maiden välillä vallitsevan pitkän 'ei rauhaa, ei sotaa' -umpikujassa. Nobel-komitean mukaan palkinnon tarkoituksena oli myös antaa tunnustus kaikille sidosryhmille, jotka työskentelevät rauhan ja sovinnon puolesta Etiopiassa sekä Itä- ja Koillis-Afrikan alueilla.



Napsauta tätä saadaksesi Express Explained -hälytykset käyttöönWhatsApp

Etiopian ja Eritrean konfliktin historia

Huhtikuussa 1993 Eritrea erosi liitostaan ​​Etiopian kanssa ja siitä tuli itsenäinen maa, joka sijaitsi strategisesti Punaisenmeren suulla Afrikan sarven lähellä, yhden maailman tärkeimmistä laivaväylistä. Itsenäisyys syntyi eritrealaisten vapautustaistelien 30 vuotta kestäneestä sodasta Etiopiaa vastaan, joka oli liittänyt pienen monietnisen alueen pohjoiseen vuonna 1962.



Hieman yli viisi vuotta itsenäistymisen jälkeen kuitenkin syttyi sota maiden välillä Badmen hallinnasta - rajakaupungista, jolla ei ole ilmeistä merkitystä, mutta jota sekä Addis Abeba että Asmara himoitsivat.

Seurasi massiiviset väestön siirtymät, perheet hajotettiin ja paikallinen kauppatalous tuhoutui täysin. Kun konflikti kehittyi suureksi pakolaiskriisiksi, tuhannet eritrealaiset pakenivat Eurooppaan.



Sodan loppu, pattitilanteen alku

Kesäkuussa 2000 maat allekirjoittivat sopimuksen vihollisuuksien lopettamisesta. Sitä seurasi saman vuoden joulukuussa rauhansopimus Algeriassa, Algeriassa. Tämä sopimus päätti muodollisesti sodan ja perusti rajakomission riidan ratkaisemiseksi.

Komissio antoi lopullisen ja sitovan päätöksensä huhtikuussa 2002. Badme myönnettiin Eritrealle.



Etiopia kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä päätöstä ilman lisäehtoja, ja seurasi umpikuja. Etiopia kieltäytyi luopumasta Badmen hallinnasta, ja raja puhkesi yhteenotoihin.

Tiellä rauhaan astu Abiy Ahmediin

Vuonna 2017 Etiopiaa hallitseva Etiopian kansanvallankumouksellinen demokraattinen rintama (EPRDF) ilmoitti, että se aikoi muuttaa suhdettaan Eritreaan.



Huhtikuussa 2018 Abiy Ahmed, silloin 41-vuotias entinen armeijan upseeri, joka oli taistellut sodassa, nousi pääministeriksi. Asiat kiihtyivät heti.

Abiy Ahmed Ali, Kuka on Abiy Ahmed Ali, Abiy Ahmed Ali Etiopia, Etiopia Abiy Ahmed Ali, Nobelin rauhanpalkinto, Nobelin rauhanpalkinto 2019, 2019 Nobelin rauhanpalkinto, Etipia Nobel-palkintoHuhtikuussa 2018 Abiy Ahmed, silloin 41-vuotias entinen armeijan upseeri, joka oli taistellut sodassa, nousi pääministeriksi. Asiat kiihtyivät heti. (Lähde: Twitter/Nobelin rauhanpalkinto)

Kesäkuussa pääministeri Abiy Ahmed mursi lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen pattitilanteen ja ilmoitti, että Addis Abeba noudattaa vuoden 2000 sopimuksen kaikkia ehtoja. 8. heinäkuuta 2018, päivää ennen matkaansa tapaamaan presidentti Afwerkiä Asmaraan, pääministeri Ahmed antoi herättävän julistuksen: Eritrean ja Etiopian välillä ei ole enää rajaa, koska rakkauden silta on tuhonnut sen.

Konteksti, jossa rauha syntyi

Etiopia on sisämaaton, ja Eritrean kanssa käydyn sodan vuosien ajan se oli ollut voimakkaasti riippuvainen Djiboutista, joka sijaitsee Bab al-Mandabin salmen varrella päästäkseen Adeninlahdelle ja edelleen Arabianmerelle.

Eritrean kanssa tehty rauhansopimus avasi eritrealaisia ​​satamia Etiopian käyttöön, joista merkittävin oli Assabin satama, joka sijaitsee maan 'hännän' kärjessä tasapainottaakseen sen riippuvuutta Djiboutista.

Rauha oli myös Eritrean etujen mukaista.

Presidentti Afwerki oli käyttänyt sotaa Etiopiaa vastaan ​​pysyäkseen vallassa maan itsenäistymisestä vuonna 1993 lähtien. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, vaikka Eritrea vajosi tasaisesti taloudelliseen taantumaan sekä sosiaaliseen ja diplomaattiseen eristyneisyyteen, hän oli rakentanut ja ylläpitänyt suuren asevelvollisuuden armeijan, piti perustuslain keskeytyksenä ja vaimensi lehdistön, kaikki sen nimissä, että Etiopia torjui jatkuvan Eritrean alueiden miehityksen.

YK:n ihmisoikeuskomissio on toistuvasti syyttänyt Eritreaa vakavista loukkauksista. Kansainvälinen paine sen hallitukseen oli lisääntynyt suuresti sen jälkeen, kun eritrealaiset pakenivat sotaa ja pakollista asepalvelusta pakolaiskriisin huipulla 2015-2016 Euroopan rannoille.

Jaa Ystäviesi Kanssa: