Korvaus Horoskooppimerkistä
Varallisuus C Kuuluisuudet

Selvitä Yhteensopivuus Horoskooppimerkistä

Partaa käyttävät sotilaat: Monimutkainen kysymys, joka odottaa korkeimman oikeuden päätöstä

Indian Express esittelee keskustelun taustaa Intiassa ja armeijassa ympäri maailmaa.

Korkein oikeus kieltäytyi viime kuussa tutkimasta kiireellisesti, voivatko muslimijoukot pitää partaa uskonnonvapauden perusoikeutena. Tapaus, muslimihenkilöstön vetoomus, joka pyrkii tasa-arvoon sikhien kanssa, jotka saavat käyttää leikkaamattomia hiuksia ja turbaania, on ollut vireillä vuodesta 2008.







Sinä vuonna lentokonemies Ansari Aftab Ahmed nosti kanteen sen jälkeen, kun häneltä evättiin lupa pitää parta. Kaksi muuta vetoomusta jätettiin samasta asiasta: toisen IAF:n korpraali Mohammed Zubair, toisen Maharashtran poliisi Mohammad Fasi.

Vuonna 2008, kun hänen vetoomuksensa oli vielä kesken, Ahmed erotettiin palveluksesta. Neljä vuotta IAF:ään liittymisen jälkeen hän oli hakenut lupaa kasvattaa parta. Kielletty, hän jäi 40 päivän lomalle ja palasi parta yllään, kertoi IAF:n tapaustiedosto. Asia eteni Punjabin ja Haryanan korkeimpaan oikeuteen, joka sanoi heinäkuussa 2008, että parran käyttö ei ollut muslimeille pakollinen vaatimus.



Jos kurinalaisen joukon jäsenten annetaan käyttäytyä omien toiveidensa ja halujensa mukaan, häiritsee se varmasti yleistä järjestystä joukossa ja voi luoda kaoottisia olosuhteita, tuomiossa todetaan. Se lisäsi: Jokaisen palvelun jäsenen kasvo-identiteetti on tärkeä ja välttämätön varsinkin univormussa. Tämä on erityisen olennaista, kun otetaan huomioon maassamme lisääntyvät terrorismi- ja militantit.

IAF:n syy siihen, että muslimien ei sallita käyttää partaa, oli yksiköiden yhteenkuuluvuuden ja ryhmäidentiteetin säilyttäminen. Pukukoodi luo ammattimaisuuden, hyvän järjestyksen ja kurinalaisuuden tunteen, se sanoi. Länsimaiset armeijat ovat esittäneet samanlaisia ​​syitä kieltää sotilailta oikeus käyttää partaa.



Kuitenkin tämän vuoden kesäkuussa Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin antoi 20-vuotiaan sikhi-amerikkalaisen opiskelijan Iknoor Singhin ilmoittautua Yhdysvaltain armeijan reserviupseerien koulutusryhmään ajelematta partaa, leikkaamatta hiuksiaan tai poistamatta turbaania. On vaikea nähdä, kuinka kantajan uskonnollisen harjoituksen mukauttaminen vahingoittaisi armeijan pakottavia etuja yhtenäisyyden, kurinalaisuuden, uskottavuuden, yksikön yhteenkuuluvuuden ja koulutuksen suhteen kuin armeijan jo myöntämät kymmenet tuhannet lääketieteelliset parranajoprofiilit, tuomari sanoi.

Yhdysvaltain armeija kielsi parran käytön ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin sotilaiden piti käyttää kaasunaamareita. Partakoneet jaettiin GI-sarjoissa, jotta miehet saattoivat ajaa parranajon taistelukentällä. Britannian laivasto sallii täyden setin (parta ja viikset) komentajan luvalla: se ei hyväksy, että parta estää kaasunaamarin toimimasta tehokkaasti. Intian laivaston perinteet ovat velkaa kuninkaalliselle laivastolle, ja Intian merivoimien upseerit voivat pitää parran johtajansa suostumuksella.



Vuoteen 1971 asti laivasto salli joko parran ja viikset tai ei kumpaakaan. Amiraali R K Nandan aikana se salli merimiesten tai upseerien käyttää viiksiä ja partaa tai ajella ne pois, jos he niin halusivat (d). Siinä sanottiin, että viikset ja parta tulee käyttää parran ja viiksien kanssa tai ilman.

Ensimmäiset ohjeet parran käytöstä ilmavoimissa annettiin vuonna 1980. [Muslimipartan] tulee säilytettynä olla niin pitkä, että nyrkillä peitettynä karvoja ei saa näkyä ulkopuolella…, se sanoi.



Vuoden 1999 määräyksessä sanottiin: Virallista lupaa ei vaadita, jos muslimihenkilöstöllä on jo ollut parta palveluun liittyessään. Jos henkilö kuitenkin haluaa käyttää partaa (myöhemmin)…, hänen on esitettävä komentajalle muodollinen hakemus, jossa pyydetään lupaa ja perustelut…

Vuoden 2003 direktiivi, johon IAF:n nykyinen politiikka perustuu, sanoi: Vain ne (muslimit), jotka olivat pitäneet partaa viiksien kanssa käyttöönoton/ilmoittautumishetkellä ennen 1. tammikuuta 2002, saavat pitää parran ja viikset… Hän ei saa missään tapauksessa pitää partaa ilman viiksiä...



On selvää, että IAF:lle partaa kasvattava muslimilentosoturi puolustaa uskonnollista identiteettiään – vaikka voidaan perustellusti väittää, että se on itse asiassa omistautumisen ilmaus, ja jos se ei vaikuta hänen operatiiviseen suorituskykyään, ei ole mitään syytä kieltää häneltä oikeutta, joka myönnetään hänen tovereilleen toisesta uskonnollisesta vähemmistöstä. Tämän monimutkaisen kysymyksen, joka kattaa uskonnollisen identiteetin, vähemmistöjen oikeudet, ammattimaisuuden ja valtion maallisen luonteen, ytimessä on huoli muslimi-identiteetin selvästä väittämisestä, johon hallitukset kaikkialla maailmassa ovat pyrkineet muotoilemaan vastausta. Pariisin terrori-iskut viime kuussa ovat voimistaneet - jälleen - keskustelua islamista ja terrorismista.

Vuonna 2006 viisi Pakistanin ilmavoimien upseeria määrättiin karille, koska he pitivät partaa määrättyä pituutta pidemmällä. He väittivät, että tilaus oli tullut vuonna 2002, ja he olivat käyttäneet partaa aikaisemman määräyksen mukaisesti. Heidät erotettiin palveluksesta, mutta perustelussaan PAF sanoi, että heidän pitkät parransa voivat johtaa hypoksemiaan, joka voi saada heidät pyörtymään ohjaamossa. Vuonna 2012 Pakin armeijan majuri Zaheeruddin erotettiin, koska hänen partansa oli pidempi kuin neljä sormea ​​alaleuan alapuolella.



Britannian armeija on itse asiassa liberaalimpi. Muslimisotilaat saavat käyttää täyttä partaa niin kauan kuin se ei ole riski operatiivisille tehtäville ja turvallisuudelle. Naispuoliset muslimisotilaat voivat käyttää housuja ja paitoja, joissa hihat on käännetty alas, ja hijabia voidaan käyttää turvallisuus- ja toimintasyistä.

Yhdysvaltain puolustusministeriö antoi viime vuonna ohjeita, jotka voisivat olla käytännöllinen malli. Siinä todettiin, että asevoimat tekevät kaikkensa mukautuakseen palvelun jäsenten vilpittömän uskon yksittäisiin ilmauksiin. Komentajat voivat myöntää erityisluvan uskonnollisten esineiden näyttämiseen univormuissa, kunhan se ei vaikuta haitallisesti sotilaalliseen valmiuteen, yksikön yhteenkuuluvuuteen, hyvään järjestykseen ja kurinalaisuuteen, terveyteen ja turvallisuuteen tai mihinkään muuhun sotilaalliseen vaatimukseen. Direktiivissä korostettiin, että yhtenäisyyden ja standardien noudattamisen sekä yksikön asettamisen tärkeys itsensä edelle on tärkeämpi ja sitä on arvioitava huolellisesti jokaista majoituspyyntöä harkittaessa.

Jaa Ystäviesi Kanssa: