Selitetty: YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 47 Kashmirista
Mikä on YK:n turvallisuusneuvoston Kashmirin päätöslauselma 47, ja mitä Yhdistyneet Kansakunnat pyysi Intiaa ja Pakistania tekemään. Indian Express selittää

Tuntia sen jälkeen, kun uutinen julkistettiin hallituksen päätöksestä poista erikoistila Jammun ja Kashmirin osavaltion puolesta muuttamalla Intian perustuslain 370 artiklaa, Pakistanin pääministeri Imran Khan tyrmäsi liikkeen laittomaksi ja sanoi, että se heikentäisi edelleen Intian ja Pakistanin diplomaattisia suhteita.
Pakistanin Geo-uutiset pääministerille antamassaan lausunnossa sanoi, että Intian siirto heikentää entisestään ydinvoimakelpoisten naapureiden välisiä suhteita Khanin ja Malesian pääministerin Mahathir Mohamadin tapaamisessa. Pakistanin ulkoministeriö sanoi aikaisemmassa lausunnossaan, että mikään Intian hallituksen yksipuolinen askel ei voi muuttaa kiistanalaista asemaa, joka on kirjattu Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston (UNSC) päätöslauselmiin. Jammun & Kashmirin ja Pakistanin ihmiset eivät myöskään koskaan hyväksy tätä. Tämän kansainvälisen kiistan osapuolena Pakistan käyttää kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja laittomien toimien torjumiseksi.
Mitkä ovat ne YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, joista Imran Khan puhui?
Imran Khan viittasi lausunnossaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 47, joka keskittyy Intian hallituksen valitukseen Jammun ja Kashmirin osavaltiota koskevasta kiistasta ja jonka Intia otti turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi tammikuussa 1948. Lokakuussa 1947 siviilipukuisten Pakistanin armeijan sotilaiden ja heimomiesten hyökkäys Kashmirin Maharaja Hari Singh haki apua Intiasta ja allekirjoittivat liittymisasiakirjan. Ensimmäisen Kashmirin sodan (1947-1948) jälkeen Intia lähestyi YK:n turvallisuusneuvostoa tuodakseen Kashmirin konfliktin turvallisuusneuvoston jäsenten tietoon.

Ketkä olivat YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet, jotka valvoivat asiaa?
YK:n turvallisuusneuvosto lisäsi tutkintaneuvoston kokoa kuusi jäsentä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten lisäksi. Viiden pysyvän jäsenen, Kiinan, Ranskan, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi ei-pysyviin jäseniin kuuluivat Argentiina, Belgia, Kanada, Kolumbia, Syyria ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta.
Mitä tapahtui YK:n turvallisuusneuvostossa?
Intian kanta oli, että se oli valmis pitämään kansanäänestyksen, suoran äänestyksen, jossa koko äänestäjäkunta äänestää tietystä ehdotuksesta tietääkseen ihmisten toiveen ja hyväksyäkseen äänestyksen tulokset. Pakistan kiisti osallisuutensa konfliktiin ja vastusti Intiaa.
Vastauksena YK:n turvallisuusneuvosto totesi päätöslauselman 39 (1948) mukaisesti helpottaakseen rauhan ja järjestyksen palauttamista ja kansanäänestyksen järjestämistä molempien hallitusten kesken, jotka toimivat yhteistyössä toistensa ja komission kanssa, ja kehottaa lisäksi komissiota pitämään neuvoston ajan tasalla päätöslauselman nojalla toteutetuista toimista. Se määräsi myös konfliktin loppumaan ja luomaan olosuhteet vapaalle ja puolueettomalle kansanäänestykselle sen päättämiseksi, liittyvätkö Jammu ja Kashmir Intiaan vai Pakistaniin.
Älä missaa Explained: Miksi Intian koillisosavaltiot ovat huolissaan J&K:n erityisaseman menetyksestä
Mitä YK:n turvallisuusneuvosto määräsi Pakistanin tekemään?
YK:n turvallisuusneuvosto määräsi Pakistanin vetämään pois heimonsa ja Pakistanin kansalaiset, jotka olivat tulleet osavaltioon taistelua varten ja estämään tulevat tunkeutumiset sekä estämään aineellisen avun toimittaminen osavaltiossa taisteleville. YK:n turvallisuusneuvosto totesi myös, että se antoi kaikille valtion alamaisille uskontunnustuksesta, kastista tai puolueesta riippumatta täyden vapauden ilmaista näkemyksensä ja vapauden äänestää valtion liittymistä koskevassa kysymyksessä. Pakistania määrättiin myös tekemään yhteistyötä rauhan ja järjestyksen ylläpitämiseksi.
Mitä YK:n turvallisuusneuvosto määräsi Intian tekemään?
YK:n turvallisuusneuvostolla oli Intialle kattavampi määräys. Siinä sanottiin, että Pakistanin armeijan ja heimojen vetäytymisen jälkeen osavaltiosta ja taistelujen päätyttyä Intian oli määrä esittää komissiolle suunnitelma joukkojen vetämiseksi Jammusta ja Kashmirista ja niiden vähentämiseksi tietyn ajan kuluessa vaadittavaan vähimmäisvoimakkuuteen. yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Intiaa määrättiin arvioimaan komissiota vaiheista, joissa oli toteutettu toimenpiteitä sotilaallisen läsnäolon vähentämiseksi minimivahvuuteen ja järjestämään jäljellä olevat joukot komission kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.
Muiden ohjeiden ohella Intia määrättiin sopimaan, että siihen asti, kun kansanäänestyshallinto katsoo tarpeelliseksi käyttää valtion joukkojen ja poliisin ohjaus- ja valvontavaltaa, nämä joukot pidettäisiin kansanäänestysvastaavan kanssa sovittavissa alueilla. Se myös määräsi Intian rekrytoimaan paikallista henkilöstöä lain ja järjestyksen edistämiseksi ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi.
Lue myös | J&K ei ollut yksin, perustuslaissa on 'erityisiä määräyksiä' 11 muulle osavaltiolle
Miten Intia ja Pakistan suhtautuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 47?
Molemmat maat hylkäsivät päätöslauselman 47. Intia väitti, että päätöslauselmassa jätettiin huomiotta Pakistanin sotilaallinen hyökkäys ja että molempien kansakuntien asettaminen tasa-arvoiselle diplomaattiselle pohjalle oli Pakistanin hyökkäyksen torjuminen ja se tosiasia, että Kashmirin maharadža Hari Singh oli allekirjoittanut liittymisasiakirjan. .
Intia vastusti myös päätöslauselman vaatimusta, jonka mukaan Intia ei voinut säilyttää sotilaallista läsnäoloa, jota se uskoi tarvitsevansa puolustukseen. Päätöslauselman määräys koalitiohallituksen muodostamisesta asettaisi myös Jammun ja Kashmirin ruhtinasvaltion pääministerin Sheikh Abdullahin vaikeaan asemaan. Intia uskoi myös, että kansanäänestyksen valvojalle annetut valtuudet heikensivät valtion suvereniteettia. Intia halusi myös Pakistanin sulkevan kansanäänestyksen ulkopuolelle.
Pakistan sitä vastoin vastusti jopa Intian joukkojen vähimmäisläsnäoloa Kashmirissa päätöslauselman salliman mukaisesti. Se halusi myös tasavertaisen edustuksen osavaltion hallituksessa muslimikonferenssille, joka oli hallitseva puolue Pakistanin hallitsemassa Kashmirissa. Huolimatta eroistaan päätöslauselman 47 määräysten kanssa, Intia ja Pakistan toivottivat YK:n komission tervetulleeksi ja suostuivat työskentelemään sen kanssa.
Jaa Ystäviesi Kanssa: