Selitetty: Numeroissa ja mitoissa globaali pakolaiskriisi

Maailmanlaajuisesti yli kaksi kolmasosaa kaikista pakolaisista tulee viidestä maasta: Syyriasta (6,7 miljoonaa), Afganistanista (2,7 miljoonaa), Etelä-Sudanista (2,3 miljoonaa), Myanmarista (1,1 miljoonaa) ja Somaliasta (0,9 miljoonaa).

Rohingya-pakolaiset Bangladeshin leirillä ottavat yhteyttä saadakseen apua vuonna 2017. (Reuters Photo)

Ensimmäinen Maailmanlaajuinen pakolaisfoorumi (GRF) on parhaillaan käynnissä Genevessä, Sveitsissä, ja sitä isännöivät yhdessä YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR), Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö ja Sveitsin hallitus.

Kaksipäiväisessä tapahtumassa Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) jäsenmaat keskustelevat kansakuntien reaktioista globaaliin pakolaistilanteeseen.

Maailmanlaajuiset pakolaismäärät

YK:n mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä ympäri maailmaa oli noin 70,8 miljoonaa ihmistä, jotka olivat lähteneet kotimaastaan ​​konfliktien ja vainon vuoksi. Näistä 70,8 miljoonasta noin 30 miljoonaa on pakolaisia.

YK määrittelee pakolaisiksi henkilöitä, jotka ovat paenneet kotimaastaan ​​vainon, sodan tai väkivallan vuoksi.

Pakolainen pelkää perustellusti joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, poliittisen mielipiteen tai tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen vuoksi. Todennäköisesti he eivät voi palata kotiin tai pelkäävät palata kotiin. Sota ja etninen, heimojen ja uskonnollinen väkivalta ovat johtavia syitä pakolaisten pakoon maistaan, siinä sanotaan.

Maailmanlaajuisesti yli kaksi kolmasosaa kaikista pakolaisista tulee viidestä maasta: Syyriasta (6,7 miljoonaa), Afganistanista (2,7 miljoonaa), Etelä-Sudanista (2,3 miljoonaa), Myanmarista (1,1 miljoonaa) ja Somaliasta (0,9 miljoonaa).

Kehittyneiden alueiden maat vastaanottavat 16 prosenttia pakolaisista; kolmasosa pakolaisväestöstä (6,7 miljoonaa ihmistä) on vähiten kehittyneissä maissa.

Suurimmat isäntämaat ovat Turkki (3,7 miljoonaa), Pakistan (1,4 miljoonaa), Uganda (1,2 miljoonaa), Sudan (1,1 miljoonaa) ja Saksa (1,1 miljoonaa).

Tämän vuoden kesäkuussa julkaistun YK:n Global Trends -raportin mukaan uusia siirtymiä tapahtuu päivittäin 37 000.

Vuonna 2018 13,6 miljoonaa ihmistä joutui äskettäin siirtymään konfliktin ja/tai vainon vuoksi.

Nykyiset pakolaiskriisit

UNHCR:n verkkosivuilla on listattu 12 tällä hetkellä etenevää pakolaistilannetta. Heidän joukossa:

– Itä-Afrikan Burundissa on käynnissä humanitaarinen kriisi. Talouden taantuma, tautien puhkeaminen ja elintarviketurvan puute ovat johtaneet siirtymisiin maan sisällä ja sen ulkopuolella naapurimaihin, kuten Ruandaan, Ugandaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Tansaniaan. YK on arvioinut Burundin pakolaisten kokonaismääräksi noin 3,43 lakhia.

– Arviolta 5,6 miljoonaa ihmistä Syyriasta on lähtenyt maasta vuoden 2011 jälkeen hakeen turvaa naapurimaiden Libanonista, Turkista ja Jordaniasta muun muassa. Turkki isännöi eniten syyrialaisia ​​pakolaisia, noin 3,3 miljoonaa. UNHCR:n mukaan suurin osa naapurimaiden syyrialaisista asuu kaupunkialueilla, kun taas noin 8 prosenttia asuu pakolaisleireillä.

– Vuonna 2017 Myanmarin rohingya-muslimit pakenivat maasta sen jälkeen, kun maan Rakhinen osavaltiossa puhkesi väkivalta. Arviolta 6,7 ​​lakh siirtyi naapurimaahan Bangladeshiin, mikä lisää noin 2,13 lakhia rohingyaa, joka oli lähtenyt Myanmarista aikaisempina vuosina. Yli 5,89 lakh pakolaista on nyt asettunut Kutupalong-Balukhalin laajennusalueelle Bangladeshin Cox's Bazarin alueelle.

– Viime viikolla Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi oli Länsi-Afrikan maan Gambian Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) käynnistämän oikeudenkäynnin alustavissa kuulemisissa Myanmarin armeijan väitetystä rohingya-kansanmurhasta. Suu Kyi on kiistänyt syytökset kansanmurhasta.

– Muita pakolaistilanteessa olevia maita ja alueita ovat Eurooppa, Jemen, Keski-Amerikka, Afrikka, Etelä-Sudan, Venezuela, Kongon tasavalta ja Nigeria.

2015 Euroopan siirtolaiskriisi

Vuonna 2015 kuva kolmevuotiaan syyrialaispojan Alan Kurdin ruumiista, joka makaa kasvot alaspäin rannalla lähellä Bodrumia Turkissa, tuli symboli pakolaiskriisistä ja monien pakolaisten ottamasta riskistä yrittäessään ylittää yli. länteen vesireittejä käyttäen.

UNHCR arvioi, että yli 9 000 000 pakolaista ja siirtolaista saapui Euroopan rannoille vuonna 2015, ja noin 3 500 heistä menetti henkensä matkan aikana.

Noin 75 prosenttia saapuvista ihmisistä pakeni konflikteja tai vainoa sellaisista maista kuin Syyria, Afganistan ja Irak. Huhtikuussa 2015 yli 600 ihmistä hukkui Välimerellä heidän veneensä kaatuttua.

Aiemmin tänä vuonna Euroopan komissio (EY) julisti muuttoliikkeen päättyneen, koska Eurooppaan vuonna 2018 saapui 1,5 miljoonaa ihmistä, mikä on alhaisin luku viiteen vuoteen, ja katsoi tämän johtuvan EU:n yhteisistä toimista kaikilla rintamilla.

Muuttoliike ei ole uutta, eikä se ole epätavallista. Ja kun sitä hoidetaan oikein, siinä ei ole mitään pelättävää. Silti väärien tietojen, valheiden ja valeuutisten keskellä on joskus vaikea tietää, mitä Euroopassa tapahtuvassa muuttoliikkeessä todella tapahtuu, komissio totesi lausunnossaan.

Pakolaistilanne Intiassa

Intialla ei ole erillistä pakolaissääntöä, ja tähän asti se on käsitellyt pakolaisia ​​tapauskohtaisesti.

Intia ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 pakolaissopimusta tai vuoden 1967 pakolaisten asemaa koskevaa pöytäkirjaa. Unionin hallitus jakoi vuonna 2011 kaikille osavaltioille ja unionin alueille vakiotoimintamenettelyn pakolaisiksi väittäneiden ulkomaalaisten käsittelemiseksi.

Vuoden 2011 lopulla rohingyat alkoivat saapua Intian koillisosaan Myanmarin asevoimien lisääntyneen vainon seurauksena.

Sisäministeriön mukaan Intiassa on noin 14 000 UNHCR:ssä rekisteröityä rohingyapakolaista, ja Intiassa arvioidaan asuvan laittomasti 40 000 rohingyaa.

Bureau of Immigration Datan mukaan Intia lähetti takaisin 330 pakistanilaista ja 1 770 bangladeshilaista vuosina 2015–2018.

Hallitus totesi vuonna 2017 korkeimpaan oikeuteen jätetyssä valaehtoisessa lausunnossa: Rohingyan läsnäololla maassa on vakavia seurauksia kansalliselle turvallisuudelle ja se muodostaa kansallisen turvallisuuden uhkia. Rohingyojen laiton tulva Intiaan alkoi vuosina 2012–2013, ja tiedot viittaavat joidenkin maahanmuuttajien yhteyksiin Pak-pohjaisiin terroristiryhmiin.

On myös olemassa vakava mahdollisuus, että radikalisoituneet rohingyat voivat väkivallan purkautua buddhalaisia ​​vastaan, jotka ovat Intian kansalaisia ​​ja jotka jäävät Intian maaperälle.

Aiemmin tänä vuonna sisäministeriö ilmoitti Rajya Sabhalle, että Intia oli karkottanut 22 Myanmarin kansalaista, mukaan lukien rohingya, vuodesta 2017 lähtien.

Älä missaa Explained: Mitä korkein oikeus sanoi RTI:n käytöstä, väärinkäytöstä

Jaa Ystäviesi Kanssa: