Selitetty: Mikä määrää kansakunnan vaurauden
Global Wealth Report 2019: Varallisuus määritellään yksilön nettovarallisuuden perusteella. Tämä puolestaan lasketaan laskemalla yhteen rahoitusomaisuuden (kuten raha) ja kiinteistöomaisuuden (kuten talot) arvo ja vähentämällä sitten yksilön mahdolliset velat.
Useat tekijät voivat selittää, miksi varallisuus aikuista kohden kulkee erilaista polkua eri maissa. Sveitsiläinen monikansallinen investointipankki Credit Suisse Group on julkaissut vuosittaisen Global Wealth Report -raporttinsa 10. painoksen. Raportti seuraa tyypillisesti sekä vaurauden kasvua ja jakautumista – miljonäärien ja miljardöörien lukumäärän ja heidän varallisuuden osuutensa perusteella – että eriarvoisuuden tilaa ympäri maailmaa.
Mitkä ovat tärkeimmät havainnot?
Vuoden 2019 raportin keskeinen havainto on, että Kiina on ohittanut Yhdysvallat tänä vuonna ja noussut maaksi, jossa suurin osa ihmisistä on 10 prosentin kärjessä maailmanlaajuisesta varallisuuden jakautumisesta. Tällä hetkellä vain 47 miljoonaa ihmistä – vain 0,9 prosenttia maailman aikuisväestöstä – omisti 158,3 biljoonaa dollaria, mikä on lähes 44 prosenttia maailman kokonaisvarallisuudesta.
Toisessa päässä on 2,88 miljardia ihmistä – lähes 57 prosenttia maailman aikuisväestöstä –, jotka omistivat vain 6,3 biljoonaa dollaria eli 1,8 prosenttia maailman varallisuudesta.
Toinen tapa tarkastella tätä varallisuuden jakautumista on eriarvoisuuden prismasta. Raportissa todetaan, että varallisuudenhaltijoiden alin puoliskon osuus maailman kokonaisvarallisuudesta oli alle 1 % vuoden 2019 puolivälissä, kun taas rikkain 10 % omistaa 82 % maailman varallisuudesta ja ylin 1 % yksin 45 %.
Lisäksi vuosien 2008–2009 maailmanlaajuinen finanssikriisi näyttää selvästi vahingoittavan pyramidin alaosassa olevia enemmän kuin rikkaimpia, kun maiden sisäinen eriarvoisuus kasvoi GFC:n seurauksena. Raportissa todetaan, että tämän seurauksena suurin 1 % varallisuudenhaltijoista lisäsi osuuttaan maailman varallisuudesta.
Miten varallisuus määritellään?
Varallisuus määritellään yksilön nettovarallisuuden perusteella. Tämä puolestaan lasketaan laskemalla yhteen rahoitusomaisuuden (kuten raha) ja kiinteistöomaisuuden (kuten talot) arvo ja vähentämällä sitten yksilön mahdolliset velat.
Mitkä ovat kansojen vaurauden ajurit?
Useat tekijät voivat selittää, miksi varallisuus aikuista kohden kulkee erilaista polkua eri maissa.
Esimerkiksi väestön kokonaiskoko on yksi mahdollinen tekijä, joka ohjaa vaurautta aikuista kohden maassa. Valtavan väestön maassa tämä tekijä vähentää lopullisen laskelman mukaan varallisuutta aikuista kohden. Mutta on myös kääntöpuolensa. Suuri väestö tarjoaa myös valtavat kotimarkkinat, mikä luo lisää mahdollisuuksia talouskasvulle ja vaurauden luomiselle.
Toinen tärkeä tekijä on maan säästämiskäyttäytyminen. Korkeampi säästämisaste merkitsee korkeampaa varallisuutta. Näillä kahdella muuttujalla on vahva positiivinen suhde. Kaiken kaikkiaan säästämisasteen prosenttiyksikön nousu nostaa varallisuuden kasvua aikuista kohden keskimäärin 0,13 % vuodessa. Siten esimerkiksi Puolan kotitalouksien varallisuuden (18 %:n säästämisasteella) odotetaan olevan 27 % korkeampi vuoden 2019 puolivälissä, jos se olisi vastannut Ruotsin säästämisastetta (28 %), Credit Suissen raportissa todetaan.
Mutta ylivoimaisesti tärkein tekijä kotitalouksien varallisuuden eri kehityssuuntien määrittämisessä eri maiden välillä on yleinen taloudellisen toimeliaisuuden taso, jota edustavat kokonaistulot, kokonaiskulutus tai BKT. Tämä johtuu siitä, että taloudellisen toimeliaisuuden laajeneminen lisää kotitalouksien ja yritysten säästöjä ja investointeja sekä nostaa kotitalouksien omistaman omaisuuden arvoa, sekä rahoitus- että ei-rahoitusomaisuuden. Mutta varallisuus ja BKT eivät aina liiku rinnakkain, raportti varoittaa. Tämä pätee erityisesti silloin, kun omaisuuserien hinnat vaihtelevat voimakkaasti, kuten finanssikriisin aikana.
Pidemmällä aikavälillä menestyneimmät maat ovat kuitenkin ne, jotka onnistuvat kasvattamaan vaurautta bruttokansantuotteen (BKT) kerrannaisena korjaamalla institutionaalisia ja rahoitussektorin puutteita. Tämä voi johtaa hyödylliseen kiertokulkuun, jossa korkeampi varallisuus stimuloi BKT:n kasvua, mikä puolestaan kasvattaa kokonaisvarallisuutta, raportissa todetaan. Siinä todetaan lisäksi, että Kiina, Intia ja Vietnam ovat esimerkkejä tästä hyödyllisestä kierteestä.
Älä missaa Explained: The Infosys -syytöksiä ja miksi niillä on merkitystä
Jaa Ystäviesi Kanssa:
